Espoon kaupunginmuseo

Espoo vietti 500-vuotisjuhlaansa vuonna 1958, minkä kunniaksi päätettiin perustaa museo kunnan omistamalle Glimsin vanhalle maatilalle. Glimsin tupa vapautui samana vuonna asumiskäytöstä, ja se remontoitiin museorakennukseksi entisajan asuun. Museon avajaisia vietettiin 30.11.1958.

Vuodesta 2002 lähtien Espoon kaupunginmuseon uudet päätoimitilat ovat sijainneet Näyttelykeskus WeeGeellä Tapiolassa, mutta talomuseo Glims on edelleen auki yleisölle ympäri vuoden. Lisäksi 2000-luvulla on avattu kaksi uutta museota ja vuoden 2018 kesäkuussa avataan Saaristomuseo Pentala.

 

Näyttelykeskus WeeGeellä Tapiolassa sijaitseva KAMU on Espoon kaupunginmuseon eniten vierailtu kohde, jossa on pysyvästi esillä Espoon historiasta kertova näyttely Tuhat tarinaa Espoosta. Näyttelyn vanhin esine on 43 000 vuotta vanha villakarvamammutin poskihammas, joka on peräisin ihmisiä edeltävältä ajalta. KAMU tarjoaa museokävijöille myös suuria vaihtuvia erikoisnäyttelyitä, joita on järjestetty hyvin erilaisista aiheista. Kävijämääriltään suosituimpia vaihtuvia näyttelyitä ovat tähän mennessä olleet Aurora Karamzin ja vallan näyttämöt sekä Ötzi - Alppien jäämies. Kaikkien näyttelyiden yhteydessä järjestetään myös erilaista ohjelmaa, kuten opastettuja kierroksia ja työpajoja.

Pääartikkeli: Glims

 

Talomuseo Glims esittelee elämää vanhassa maatalossa ja kestikievarissa, jonka vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1700-luvulta. Glimsistä löytyvät myös kahvila ja museopuoti.

Espoon ensimmäinen kunnallinen koulurakennus Lagstad aloitti toimintansa 1873, ja nykyään se toimii kotiseututalona ja koulumuseona. Lagstadissa esitellään entisaikojen koulun tunnelmaa, ja piharakennuksessa pääsee tutustumaan entiseen opettajan asuntoon.

Kerran kuussa auki olevassa Villa Rulluddissa voi tutustua vanhaan espoolaiseen huvilaelämään ja -arkkitehtuuriin. Aukiolopäivinä museossa toimii suosittu kahvila.

Saaristomuseo Pentala sijaitsee vanhalla kalastajatilalla Espoonlahdella, Pentalan saaressa. Saaristomuseon museoalueen muodostavat yli kymmenen erilaista rakennusta. Niistä vanhin, kalastajatorppa, on rakennettu 1790-luvun alussa. Kalastajatilalla asuttiin ympärivuotisesti vuoteen 1986 saakka.

Pentalan saaressa merellinen Espoo näyttää parhaat puolensa. Saaristomuseossa tutustutaan saaristoelämän moniin puoliin: asumiseen, työntekoon, huvilaelämään ja vapaa-ajan viettoon.

Espoon kaupunginmuseo on Espoon historian, kulttuuriperinnön sekä kulttuuriympäristöjen tutkimuslaitos. Museon tuottama tutkimus koostuu mm. arkeologisista kaivauksista, esinetutkimuksesta, kulttuuriympäristöjen inventoinneista, haastatteluista, selvityksistä ja arkistotutkimuksista. Näkyviä tuloksia tutkimukselle ovat esimerkiksi näyttelyt ja museon omat julkaisut. Tutkimuskohteet liittyvät pääasiassa espoolaiseen rakennus- ja kulttuuriperintöön sekä alueen historiaan, mutta museo on myös ollut mukana useissa arkeologisissa kaivauksissa.

Espoon kulttuuriympäristöjen tutkimus, arvottaminen ja säilyttäminen on kaupunginmuseon keskeinen viranomaistehtävä. Museo tuottaa kulttuuriympäristöjä koskevaa perustietoa sekä osallistuu asiantuntijana kaavoitus- ja rakennuslupaprosesseihin. Kulttuuriympäristöön kuuluvat arkeologinen perintö, rakennetut ympäristöt ja perinnemaisemat.

Museon toinen näyttävä hanke on yhteistyö Mankbyn keskiaikaisen kylätontin arkeologisten kaivausten kanssa. Mankby oli Espoon Kauklahdessa sijainnut 1500-luvulle asti asuttuna ollut kylä, joka autioitui Espoonkartanon perustamisen jälkeen.^[1] Arkeologisena kohteena Mankby on ainutlaatuinen kokonaisuus, ja 2000-luvun tutkimukset ovatkin antaneet paljon uutta tietoa keskiaikaisesta Suomesta. Espoon kaupunginhallitus on päättänyt tehdä Mankbystä tulevaisuudessa arkeologisen puiston, mutta hankkeen aikataulu on avoin.

• Tapiolan kaavoitus

• Bruun, Agneta ym.: Villa Rulludd. Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia, 1997, nro 3. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. ISSN 0785-7667 (suomeksi)(ruotsiksi)
• Haggrén, Georg: Mankby ja Esboby : kaksi arvokasta kylätonttia Espoossa. SKAS, 2005, nro 3, s. 43-50. Turku: Suomen keskiajan arkeologian seura. ISSN 1455-0334
• Lindholm, Dan ym.: Glims. Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia, 1998, nro 5. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. ISSN 0785-7667

• Kaupunginmuseon verkkosivut