Emil Kauppi

Kaupin vanhemmat olivat työnjohtaja Johan Kauppi ja Kustaava Sandberg. Hän oppi Kangasalla pianon- ja urkujensoittoa ja jatkoi opintojaan Turun kanttori-urkurikoulussa ja 1895–1897 Helsingin musiikkiopistossa. Kauppi opiskeli lyhyen aikaa muun muassa Martin Wegeliuksen ja Jean Sibeliuksen johdolla ja piti sävellyskonsertit Helsingissä 1915 ja 1923. Teatteri- ja elokuvakapellimestarina hän toimi Helsingin lisäksi Tampereella ja Viipurissa, samoin kuin usean vuoden ajan Suomen Työväen Musiikkiliiton sihteerinä.

Kauppi oli vuodesta 1909 lähtien naimisissa Liina Lovisa Lindströmin (1883–1949) kanssa. Nummisuutarit-oopperansa kolmannen esityskerran jälkeen Kauppi matkusti Tampereelle ja katosi siellä lokakuussa 1930. Todennäköisesti hän teki itsemurhan, joskaan hänen tarkka kohtalonsa ei ole koskaan selvinnyt.^[2] Vuonna 1981 Kangasalla paljastettiin kuvanveistäjä Mauno Juvosen muotoilema Kaupin pronssireliefi säveltäjän entisen kodin sijaintipaikalla.

Suurimuotoisimmat teoksensa säveltäjänä Kauppi toteutti oopperamusiikin parissa. Hänen sävellystuotantonsa käsittää kaksi oopperaa (Päiväkummun pidot Henrik Ibsenin tekstiin, 1925, ja Nummisuutarit Aleksis Kiven mukaan, 1930), kuusi operettia, näytelmämusiikkia (muun muassa laulunäytelmä Laivan kannella Pasi Jääskeläisen tekstiin, 1916), 50 yksinlaulua (joista suurin osa on julkaistu), 20 kuoroteosta, kymmenen pianoteosta sekä joitakin kamarimusiikkiteoksia. Lisäksi hän kirjoitti muutaman suppean musiikkiaiheisen oppikirjan, muun muassa kantelekoulun Oppikirja kanteleensoitossa 1904.^[3]

• Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 377. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.

• Minkkinen, Merja: Kauppi, Emil (1875–1930). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 29.3.2022. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Emil Kauppi Elonetissä.
• Kauppi, Emil hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)