Kiihdytyskisat

Drag racingin juuret ovat Yhdysvalloissa, missä nuoret miehet kilpailivat teillä ja kaupungeissa. 1930-luvulla kilpailu alkoi siirtyä maaseudulle, missä esimerkiksi kuivuneet järvet toimivat kisapaikkoina. Lajille alettiin luoda säännöstöä 1940-luvulla ja ensimmäinen pelkästään drag racingiä varten rakennettu rata avattiin vuonna 1950 Santa Anaan Kaliforniaan. Kilpailijoiden turvallisuus oli alusta alkaen huomion kohteena.

Ensimmäiset kiihdytyskisat Suomessa ajettiin 18. kesäkuuta 1975 Keimolan moottoriradalla.

FHRA:n järjestämiä kiihdytyskisoja ajetaan kahdella radalla: Kauhavalla LSK Business parkissa ja Pieksämäen Motoparkissa. Lisäksi ajetaan katuautoilla muun muassa Hyvinkäällä, Kauhajoella, Kiikalassa, Vaasassa ja Porissa.

Drag race -kilpailu on yksinkertainen kuvattava, kaksi autoa rinnakkaisilla radoilla kilpailee siitä, että kumpi pääsee nopeimmin lähdöstä maaliin. Normaalisti kiihdytyssuora on neljännesmailin, eli 402,336 metrin pituinen.

Suomessa kilpailu on yleensä kaksipäiväinen. Ensimmäisenä päivänä ajetaan lajittelu- ja karsinta-ajoja (qualification), joissa autot lajitellaan eliminaattorikaavioon (ladder), ja osa kilpailijoista karsitaan pois. Toisena päivänä ajetaan eliminaattorikaavion mukaiset lähdöt. Lähdön voittaja jatkaa ja hävinnyt putoaa kilpailusta.

Kisalähtö alkaa näyttävällä renkaiden lämmittämisellä eli burnoutilla. Kuljettaja kaasuttaa vetävät pyörät sutimaan jotta ne lämpiäisivät hyvin ja pito paranisi; samalla renkaiden sutiminen tuottaa huomattavan määrän savua. Renkaat myös puhdistuvat kivistä ja mahdollisista roskista.

Burnoutin jälkeen kilpailijat asettuvat paikoilleen lähtöviivalle ja odottavat valojen vaihtumista niin sanotussa ”joulukuusessa”. Ylimpänä on ”pre-stage” ja ”stage”-valot. Lähtöviivalla on valokennotunnistimet ohjaamassa autot juuri oikealle kohdalle, ensin pitää molempien kuljettajien saada pre-stage-valot syttymään ennen kuin autoa voi liikauttaa hieman eteenpäin jotta stage-valot syttyvät. Tämä hetki kilpailussa on tärkeä ja tässä kilpailijat voivat pienellä viivyttelyllä ”psyykata” vastustajaa ja saada tämän keskittymisen herpaantumaan. Kun stage-valot syttyvät, antaa lähettäjä käskyn joulukuuselle, jossa syttyy ensin kolme keltaista valoa (joko yhtaikaa tai vuoroittain, riippuen ryhmästä) ja tämän jälkeen vihreät eli lähtövalot. Jos jompikumpi kilpailijoista ottaa varaslähdön, syttyy alimmaksi punainen valo tästä merkiksi. Drag racingissä kuljettajan reaktionopeus on äärimmäisen tärkeä ja se voi olla tärkeämpi kuin auton suorituskyky. Jos maalissa kilpailijoilla on täysin sama aika, se kummalla on parempi reaktioaika voittaa.

Lähtö on tärkeä kuljettajalle auton hallinnan takia. Jos auto on erittäin tehokas, pyöristä voi kadota pito ja kisa on mitä todennäköisimmin hävitty. Jos taas renkaissa on erittäin hyvä pito, auton etupää nousee eli auto keulii. Keuliminen on varsin huono asia neljästä syystä:

1. auton keuliessa sen ohjaaminen on mahdotonta ja kuljettajan näkymä tiehen kehno
2. keuliminen hukkaa energiaa pyörien työntäessä autoa ylöspäin sen sijaan että pyörät työntäisivät autoa eteenpäin radalla
3. auton keuliessa myös sen takaosa voi koskettaa rataa ja rikkoa autoa (tätä estämään autossa ovat ns. wheelie bar -raudat jotka estävät liiallisen keulimisen)
4. keuliminen voi pahimmillaan johtaa auton kääntymiseen ympäri.

Tosin tähän on poikkeus, Pro-ryhmissä, muissa nopeissa autoissa tai moottoripyörissä (<7 s) hyvin pieni keuliminen ja jos suunta on oikea, auto (tai moottoripyörä) kulkee lujaa.

Kun lähtövaihe on ohi ja auton renkaat pitävästi radalla, kuljettaja voi keskittyä auton ohjaamiseen ja vaihteiden vaihtamiseen (ryhmästä riippuen). Kuljettajan pitää kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei auto ajaudu kilpailijan puolelle rataa, tästä seuraa välitön hylkäys. Myös vaihteiden vaihdon ajoittaminen moottorin kierroslukuun nähden on tärkeää.

Tietyissä ryhmissä ajoneuvoille määritellään ryhmä- tai ajoneuvokohtainen indeksiaika, jota ei saa alittaa. Liian hyvän ajan saanut tuomitaan hylätyksi. Tämän johdosta kisoissa näkee toisinaan hidastelua ennen maaliviivaa. Indeksiajoilla on tarkoitus saada esimerkiksi täysin toisistaan poikkeavat stock-ryhmän kilpurit kisaamaan tasaväkisesti, tai pitää kilpailukustannukset kurissa koko ryhmälle kiinteäksi määrätyllä indeksillä.

USA:ssa NHRA on siirtänyt vuonna 2008 Top Fuel -ryhmän ja Funny Car -ryhmän ajamaan 1 000 jalan (304,8 m) radalla. Ajat ovat luonnollisesti parantuneet (TF 3.8s, FC 4.2s). Tämä ollut seurausta kohtalokkaistakin onnettomuuksista 1000 jalan ja 1/4 -mailin välillä ja yksinkertaisesta tarpeesta säästää tekniikassa, koska aiemmin tekniikan hajoaminen ja tulipalot vaivasivat 8500 hv ajokeita nimenomaan 1 000 jalan ja 1/4-mailin välisellä radan osalla. Samanlainen radanlyhennys kohtasi EM-sarjaa Mantorpissa 2008, tosin enemmänkin paikallisten maanomistusolojen johdosta.

Drag race -kisoja käydään muun muassa seuraavissa ryhmissä (suluissa tyypillinen kyseisen ryhmän nopea aika tai aikahaarukka):

Autoryhmiä:

• Top Fuel (TF) – kuninkuusryhmä, autot ovat dragstereita ja polttoaineena nitrometaani. (4,5 s).
• Funny Car (FC) – Top Fuelia vastaava "flippikoristen" autojen luokka. (4,7 s).
• Top Methanol Dragster (TMD) – lähes sama kuin Top Fuel, suurin ero polttoaine joka tässä luokassa on metanoli. (5,2 s).
• Top Methanol Funny Car (TMFC) – Top Metanolia vastaava "flippikoristen" autojen luokka. (5,5 s).
• Pro Modified (PM) – Nopein "oviauto"-ryhmä. Joko isoja ilokaasutettuja moottoreita tai ahdettuja metanolimoottoreita. (5,9-6,0 s).
• Pro Stock (PRO) – Bensakäyttöisten autojen kuninkuusryhmä. (6,5 s).
• Pro Compact (PC)
• Modified Compact (MC)
• Competition (COMP) – Luokkakohtaisia indeksejä joita saa alittaa. (6,5 - 10 s).
• Super Comp (SC) – Kiinteä indeksi 8,900 s.
• Super Gas (SG) – Kiinteä indeksi 9,900 s.
• Super Street (SST) – Kiinteä indeksi 10,900 s.
• Super Stock (SS) – (8,5–12 s).
• Stock (S) – (10 - 17 s).
• Junior Stock (JR/S) – 8–18-vuotiaille. Ajavat 1/8 mailia.
• Junior Modified (JR/M) – 12–18-vuotiaille. Kiinteä indeksi 7,9 s. Ajavat 1/8 mailia.
• Street B
• Street C
• Street D
• Sportdman ET
• Pro ET
• Super Pro ET
• Advanced ET

Moottoripyöräryhmiä:

• Junior Bike (JR/B) – Ajavat 1/8 mailia.
• Street Bike (SB) – Katupyöriä, indeksi 9,000 - 14,000 s.
• Harley Drags (HD) – (9-12 s).
• Super Comp Bike (SCB) Kiinteä indeksi 8.500s.
• Super Gas Bike (SGB) – Kiinteä indeksi 9,500 s.
• Pro Street Bike (Pro SB) - (8,5 s).
• Super Pro Street Bike (SPSB) – (7,7 s). Kaudesta 2010 eteenpäin muutettiin Suomessa Outlaw Bike luokaksi.
• Outlaw Bike (OLB) – (7,7 s).
• Pro Stock Bike (PS) - (7,3 s).
• Funny Bike (FB) – (6,7 s).
• Super Twin Top Gas (STTG) – (9 s).
• Super Twin Top Fuel (STTF) – Nitrometaania käyttäviä pyöriä, pelkästään kaksi sylinterisiä. (6,1-6,6 s).
• Top Fuel Bike (TFB) – Nitrometaania käyttäviä pyöriä, kaksi tai neljä sylinterisiä. Nopein pyöräryhmä. (6,0 s).

Miehet ja naiset kilpailevat samassa ryhmässä niin junioreiden kuin aikuisten sarjoissa.

• Autourheilu
• Traktoriurheilu

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiihdytyskisat.

• Finnish Hot Rod Association (lajin suomalainen kattojärjestö)
• Finnish Dragbike Association (moottoripyörien suomalainen kattojärjestö)
• National Hot Rod Association (Lajin amerikkalainen kattojärjestö)
• Eurodragster (Eurooppalaisen Drag Racingin uutissivusto)
• [1] Ylen Elävä arkisto: Drag racea 1980-luvulla