Demolition 23. (albumi)

Demolition 23. on Demolition 23.:n ensimmäinen ja ainoa albumi. Se julkaistiin vuonna 1994. Levy on yksi menestyneimmistä, ellei menestynein Hanoi Rocksin hajoamisen jälkeinen albumi, jolla soittavat entiset yhtyeen jäsenet. Levy menestyi hyvin, mutta pian julkaisua seuranneiden kiertueiden jälkeen yhtye käytännössä hajosi alkuvuodesta 1995, kun yhtyeen uudeksi kitaristiksi tullut entinen Hanoi Rocksin kitaristi Nasty Suicide erosi yhtyeestä levyttääkseen sooloalbumin.

Demolition 23. Demolition 23.
Studioalbumin tiedot
Äänitetty	1994
Julkaistu	1994
Tuottaja(t)	Little Steven
Tyylilaji	sleaze rock, hard rock, punk
Kesto	38.06
Levy-yhtiö	Renegade Nation Music For Nations
Listasijoitukset
8. (albumilista)[1] 1. (fyysinen albumilista)[1]

Vuonna 1993 entinen Hanoi Rocksin laulaja Michael Monroe halusi muodostaa yhtyeen, joka tekisi hänelle sooloalbumin. Basistiksi Monroe otti heti vanhan bändikaverinsa Sam Yaffan. Jimmy Clark otettiin rumpuihin ja Jay Hening kitaristiksi. Yhtyeen pohjana oli vuonna 1992 perustettu yhtye Michael Monroe & Friends, jonka kokoonpano oli ollut Michael Monroe (laulu), Sam Yaffa (bassokitara), Little Steven (kitara) ja Rat Scabies (rummut).

Michael Monroe antoi uudelle vuoden 1993 kokoonpanolle ja sen esikoisalbumille nimen Demolition 23., joka löytyi William S. Burroughsin kirjasta Exterminator. Levy äänitettiin Power Station Studios -studiolla New Yorkissa kahdessa viikossa. Miksaajana ja äänittäjänä toimi Ben Fowler. Levy on masteroitu Sterling Soundissa New Yorkissa. Tuottajana toimi Little Steven. Levyn julkaisi alun perin japanilainen Renegade Nation ja lisäksi Britanniassa sen julkaisi Music For Nations.

Tyyliltään levy edustaa punkin ja hard rockin sekoitusta. Kappaleissa voi toki kuulla myös Hanoi Rocksin vaikutuksen. Kappale "I Wanna Be Loved" on Johnny Thunders -cover, "Ain't Nothin' to Do" on The Dead Boys -cover ja "Endangered Species" on UK Subs -cover. Muuten kappaleiden sanoitukset kertovat aikojen muuttumisesta ja ystävien menettämisen aiheuttamasta surusta. Esimerkiksi kappale "Hammersmith Palais" kertoo samannimisestä lontoolaisklubista, jossa Hanoi Rocks kävi katsomassa yhtyeitä. Kappaleisiin on siis vaikuttanut nostalgia ja havainnot siitä, että asiat ovat muuttuneet eivätkä välttämättä positiivisessa mielessä, eivätkä palaa enää koskaan ennalleen.

Levy on omistettu 3. kesäkuuta 1990 kuolleelle Stiv Batorille. Etukannen kuvan on ottanut Mark Higashino ja takakannen George Du Bose, joka on myös suunnitellut levyn asun. Levyn Demolition 23. -logon on suunnitellut Sam Yaffa, joka toimi levyn taideavustajana ja suunnitteli bändin logon, kun päävastaajana toimivat Monroe ja hänen vaimonsa Jude Wilder.

Nasty Suicide ei soita levyllä, koska hän tuli yhtyeeseen vasta sitten, kun Jay Hening ei päässyt passiongelmiensa takia Yhdysvalloista kiertueelle Eurooppaan ja Japaniin.

Vuonna 2022 Little Stevenin Wicked Cool -levy-yhtiö julkaisi albumin uudelleenmasteroituna kolmen bonusraidan kera.^[2]