Bukovina

Bukovina (ukr. Буковина, Bukovyna, rom. Bucovina, saks. Bukowina, puol. Bukowina, suom. 'Pyökkien maa'^[1]) on Karpaattien pohjoisrinteillä ja viereisillä tasankoalueilla sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin jakautuu valtiollisesti Romanian ja Ukrainan kesken.^[2][3] Nimi viittaa seudun pyökkimetsiin, pyökki (buk), ja sitä on käytetty jo 1300-luvulla. ^[3]

Bukovina on ollut asuttua jo 4 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.^[4] Alueelle asettui noin 600-luvulla jaa. ruteeneja ja 1200-1300-luvulla romanialaisia, ja alueesta tuli joksikin aikaa näiden 1300-luvulla perustaman Moldavian ruhtinaskunnan keskus^[1]. 1500-luvun puoliväliin saakka keskuksena oli nykyään Romanian puolella sijaitseva Suceava.^[2] Seuraavien vuosisatojen aikana alue oli Puolan ja osmanien hallinnassa. Bukovinan nimi otettiin virallisesti käyttöön ja seudun identiteetti kehittyi erityisesti Itävallan hallinnon aikana vuodesta 1774 lähtien. Bukovina oli vuosina 1775–1918 Itävallan itäisin maakunta. Sen keskuskaupungiksi kasvoi Tšernivtsi (ukr. Чернівці́; rom. Cernăuți, saks. Czernowitz, puol. Czernowiec, jidd. טשערנאוויץ Tšernovits), joka sijaitsee nykyisen Ukrainan puolella.^[2]

Ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa alue liitettiin osaksi Romaniaa. Hitlerin Saksan ja Stalinin Neuvostoliiton elokuussa 1939 solmiman Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan nojalla Romania joutui kesäkuussa 1940 luovuttamaan alueen pohjoisosan Neuvostoliitolle.^[4][5] Tšernivtsi oli toiseen maailmansotaan ja holokaustiin asti tärkeä juutalaisen kulttuurin keskus. Kaupungin asukkaista noin kolmannes oli juutalaisia.^lähde? Toisen maailmansodan päättäneen Pariisin rauhan (1947) yhteydessä alue jaettiin Romanian ja Neuvostoliiton kesken. Ukrainan itsenäistyessä Neuvostoliittoon kuulunut Pohjois-Bukovina tuli osaksi Ukrainaa.^[2]

Alueen väestö on pääasiassa romanialaista (alueen eteläosissa) ja ukrainalaista (alueen pohjoisosissa), joskaan etninen raja ei täysin noudattele valtioiden välistä rajaa. Bukovinassa elää myös muita vähemmistöjä, kuten romaneja, saksalaisia ja juutalaisia.^[2]

Tšernivtsistä ovat kotoisin muun muassa saksankielinen runoilija Paul Celan (alk. Antschel), saksan- ja englanninkielinen kirjailija Rose Ausländer ja jiddišinkielinen kirjailija Josif Burg. Kaupungissa ovat vaikuttaneet myös Ukrainan kansallisrunoilija Ivan Franko, romanialainen romantiikan ajan runoilija Mihai Eminescu ja itsenäisen Ukrainan ensimmäisen presidentti Leonid Kravtšuk ja wieniläinen jugendtaiteilija Oskar Laske.^lähde? 1800-luvulla vaikuttanut myöhäisromantiikkaa edustanut kirjailija Juri Fedkovytš syntyi, vietti lapsuutensa ja myöhemmät vuotensa Bukovinassa^[6].