Bruniakasvit

Bruniakasvit ovat verson tyveltä tavallisesti puutuneita ja turvonneita (lignotuuberi-muodostuma), kanervamaisia pensaita, joilla on kierteisesti järjestyneet, pienet ja tiheässä sijaitsevat neulasmaiset lehdet. Niiden lapa on tasasoukka ja ehytlaitainen, teräväkärkinen. Lehdissä on korvakkeet, jotka tosin useasti ovat huomaamattoman vähäpätöisiä. Kukinto on terttumainen tai tähkämäinen, enemmän tai vähemmän mykerömäinen, ja siinä on pieniä kukkia. Terälehdet ovat usein kynnelliset, harvoin kasvaneet yhteen. Niiden sisäpinta on epätasainen. Heteenponnet ovat enemmän tai vähemmän pitkänomaisia. Kukassa voi olla mesiäinen. Sikiäin on enemmän tai vähemmän kehänalainen, ja siinä on kärki- tai aksiletyyppiset istukat. Vartalo on haaroittunut tyvestä alkaen, ja luotti on pallomainen. Kussakin emilehdessä on kaksi siemenaihetta. Hedelmä on pähkylämäinen tai pähkinämäinen, yksisiemeninen, ja siinä on verhiö tallella. Siemenet voivat joskus olla vaipallisia.^[1]

 

Bruniakasvien heimo on tieteellisesti vähän tunnettu. Kasvien kerrotaan olevan tuoksuvia. Lehtien kärjissä on korkkiutuneita soluja, jotka tekevät kärjestä tumman. Teriön torvimaisuus johtuu ainakin joissakin tapauksissa heteenpalhojen kiinnittymisestä muuten erillisiin terälehtiin; terälehdet ovat kehityksessään alun perin erillisiä. Hetiö on usein heikosti vastakohtainen: uloin hedepari on kookkaampi kuin muut heteet. Sikiäin on hyvin monimuotoinen; esimerkiksi suvussa Berzelia on vain yksi emilehti.^[1]

Bruniakasvit kasvavat melko pienellä alueella Etelä-Afrikassa rajoittuen miltei kokonaan Kapmaahan. Vähäisessä määrin niitä esiintyy myös KwaZulu-Natalissa.^[2]

Bruniakasvit jaetaan kolmeen tribukseen^[1]:

• Linconieae Quint & Claßen-Bockhoff
  • Tribus käsittää vain yhden suvun, Linconia, jossa on kolme Kapmaassa kasvavaa lajia. Niiden tuntomerkkeihin kuuluvat mm. nuolimaiset heteenponnet, jotka ovat kärjistään kasvaneet yhteen; näin niihin muodostuu steriili kärki.
• Audouinieae Niedenzu
  • Tribuksessa on kaksi sukua ja 14 lajia Länsi-Kapmaan lounaisosassa. Niiden ponnenpuoliskot (teekat) ovat yhdensuuntaisia ja koko pituudeltaan lokerositeeseen kiinnittyviä.
• Brunieae Quint & Claßssen-Bockhoff
  • Tribuksen kolme sukua käsittää 64 lajia, joista 37 on brunioita (Brunia). Kasvien kukinnot ovat mykerömäisiä ja heteenponnet liikkuvia. Levinneisyys keskittyy Kapmaan länsiosiin, joskin tribuksen lajeja on myös Natalissa.

Kaksi jälkimmäistä tribusta ovat sisaruspari bruniakasvien evoluutiopuussa. Linconia on sen ensimmäinen haara.^[1]

Aikaisemmin bruniakasvit käsitettiin eteläafrikkalaisen sälepensaskasvien (Grubbiaceae) heimon sukulaiseksi. Jälkimmäinen on nykyään lahkossa Cornales. Näiden kahden yhtäläisyydet selittynevät kanervamaisella ulkoasulla, joka on seurausta samanlaisista kuivista kasvupaikoista.^[1]

Ruotsin yläliitukautisista kerrostumista löytynyt Actinocalyx-fossiili muistuttaa kovasti bruniakasvien kukkia. Se on ajoitettu noin 83,6 miljoonan vuoden taakse. Edellä mainitut kolme kladia (tribukset) ovat erilaistuneet arviolta myöhäisintään 20 miljoonaa vuotta sitten, mutta enin monimuotoistuminen lienee tapahtunut viimeisten 18–3 miljoonan vuoden aikana.^[1]

Heimossa esiintyy myrmekokoriaa, so. muurahaiset toimivat siementen levittäjinä, mihin niitä houkuttelevat siementen mehevät vaipat eli arillukset.^[1]

• Stevens, P. F., 2001 onwards: Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.