Auran Aallot

Paikallisradiotoiminnan niin sanotussa ensimmäisessä aallossa 1985 Turkuun myönnettiin jaettu toimilupa, jonka saajat olivat alun perin toimilupia erikseen hakeneet Näkövammaisten Keskusliitto ja Turun Sanomalehtimiesyhdistys. Keskusliitto katsoi hakemuksessa edustavansa sekä näkövammaisia että muitakin, jotka ovat ”tiedonsaannin tyhjiössä”. Keskusliitto ei hakenut lupaa järjestöradiolle vaan yleisen tiedonvälityksen parantamiseksi.^[1]

Jaetun toimiluvan tultua perustettiin radiotoimintaa varten oma yhtiö, Turun Paikallisradio Oy. Se tai Sanomalehtimiesyhdistys eivät kuuluneet Paikallisradioliittoon, mutta Näkövammaisten Keskusliitto kuului. Radion kanavaprofiiliksi kaavailtiin Yleisradiota kansanomaisempaa, läheisempää ja ripeämää otetta. Ohjelma-aikaa haluttiin luovuttaa etenkin kulttuurialan toimijoille, ei niinkään poliittisille tai uskonnollisille ryhmille.^[1] Turun sanomalehtimiesyhdistys luopui osuudestaan jo vuoden 1985 lopulla, jolloin omistajaksi jäi Näkövammaisten Keskusliitto.

Auran Aaltojen ensimmäisenä päätoimittajana vuosina 1985–1989 toimi Markku Heikkilä.^[1]

Auran Aallot lähetti ohjelmaa aluksi vain klo 8–10.30 ja 15–17. Vuonna 1987 lähetykset jatkuivat tauotta aamukuudesta puoli seitsemään illalla, ja korotettu antenni mahdollisti stereoääniset lähetykset. Paljon kuuntelijoita tavoittivat suorat urheiluselostukset, paikallisuutiset, pienoiskuunnelmat ja tietokilpailut. Turun kaupunginvaltuuston kokoukset radioitiin suorina. Oma musiikkitoimittaja piti yllä laajaa musiikkitarjontaa ja toimitti levymyyntitietoihin perustuvaa listaohjelmaa. Ohjelmistoon kuuluivat myös viikonloppujen nuortenohjelmat ja juonnetut yöradiot.^[4]

Yleisradion lakko marraskuussa 1988 antoi Auran Aalloille ja muille paikallisradioille mahdollisuuden laajentaa tarjontaansa. Kello 22:n iltauutiset aloitettiin ensin lakon takia tilapäisinä, mutta niitä jatkettiin Yleisradion lähetysten taas alettuakin.^[4]

Vuonna 1988 kanavan avainhenkilöt Markku Heikkilä ja Kaija Väisänen lähtivät perustamaan omaa Radio Sataa. Näkövammaisten Keskusliitto myi 70 % Auran Aaltojen osakkeista 1989 TS-Yhtymän omistamalle Turun Kaapelitelevisio Oy:lle, joka haki samalla itselleen omaa radiotoimilupaa. Kevään 1989 toimilupien jaossa Auran Aallot sai jatkoluvan, minkä lisäksi uudet toimiluvat Turkuun saivat Turun Kaapelitelevisio, Heikkilän ja kumppanien uusi yritys Pro Radio Oy sekä ei-kaupallinen Turun Lähiradio ry. Valtioneuvoston hyväksyttyä Auran Aaltojen myynnin Turun Kaapelitelevisiolle, viimeksi mainittu luopui saamastaan radioluvasta.^[4]

Kesällä 1989 Auran Aaltojen ohjelmatuotantoa laajennettiin myös arkiyöt kattavalla juonnetulla yöradiolla, Radio Luxembourgin musiikkiohjelmalla ja BBC:n ulkomaanpalvelun päivittäisillä suomenkielisillä iltauutisilla. Uusina radioääninä aloittivat muun muassa Antti Korhonen, Jussu Pöyhönen, Heikki Hilander, Janne Porkka ja Matti Inkinen.^[4]

1990-luvun alussa alkoi kova kilpailu Markku Heikkilän ja muiden entisten auranaaltolaisten perustaman Radio Sadan sekä kuuluvuuttaan Turussa parantaneen Meriradion kanssa. Kesäkuussa 1990 myös Yle uudisti radiokanavansa, ja etenkin Radio Suomi alkoi viedä kuuntelijoita paikallisradioilta. Auran Aallot aloitti yhteistyön helsinkiläisen Radio Ykkösen ja tamperelaisen Radio Sataplussan kanssa yhteisohjelmalla Radio Ruuhka-Suomi, joka täytti kaikkien kolmen aseman arkipäivien tunteja 1991–1993.^[4]

Suomen 1990-luvun alun lama sekä oikeuden päätöksellä maksuun määrätyt korvausrästit Gramexille romahduttivat Auran Aaltojen talouden, mutta pääomistaja TS-Yhtymä pelasti radioaseman konkurssilta. Auran Aaltojen kuuluvuusalue laajeni Uuteenkaupunkiin 1993 ja Loimaalle 1996.^[4]

Vuonna 1999 Auran Aallot liittyi Radio Plus -ketjuun, jonka tarkoitus oli vahvistaa ketjun perustaja-asemien kilpailukykyä uutta Radio Novaa ja alan muuta ketjuuntumista vastaan yhteisellä ohjelmistolla ja mainosmyynnillä.^[4]

• Auran Aaltojen virallinen sivusto
• Epävirallinen historiikki
• Auran Aaltojen nettiradio (Arkistoitu – Internet Archive)