Auguste Rodin

 

 

Auguste Rodin kasvoi Pariisin työväenluokkaisessa Mouffetardin piirissä. Hänen isänsä oli komisario ja äitinsä entinen ompelija. Rodin opiskeli Petite École -nimisessä taidekoulussa, joka antoi hänelle hyvän pohjan Ranskan 1700-luvun taiteen perinteissä. Hän opiskeli anatomiaa kuvanveistäjä Antoine-Louis Baryen oppilaana. Rodinia ei otettu arvostettuun École des Beaux-Arts -kouluun. Sen sijaan hän toimi usean vuoden ajan oppipoikana kuvanveistäjä Albert-Ernest Carrier-Belleusen ateljeessa ensin Pariisissa ja sodan 1870−1871 jälkeen Belgiassa. Siellä hän teki yhteistyötä belgialaisen kuvanveistäjä Antoine Van Rasbourghin kanssa. Brysselissä asuessaan hän teki myös paljon naisfiguureja ja rintakuvia.^[3]

Rodin matkusti Italiaan vuonna 1876. Matkalla hän pysähtyi useissa ranskalaisissa kaupungeissa ja tutki keskiaikaista ranskalaista arkkitehtuuria. Italiassa hän vaikuttui Michelangelon töistä ja otti tältä myöhemmin vaikutteita. Rodin teki 1870-luvun lopulla paljon miesfiguureja. Hänen ensimmäinen täysikokoinen julkisesti hänen omalla nimellään esitetty figuurinsa, Pronssiaika, julkaistiin vuonna 1877 Brysselissä ja myöhemmin samana vuonna Pariisin salongissa. Ranskan taideministeriö osti myöhemmin teoksen.^[3]

 

Ranskan hallinto tilasi vuonna 1880 Rodinilta veistosryhmän Helvetin portit. Työ ei ollut valmis sovittuna vuonna 1885, Rodin jatkoi sen työstämistä, eikä veistosta lopulta ehditty valaa pronssiin Rodinin elinaikana. Rodinin seuraava suuri tilaustyö oli Calais'n porvarit: Rodin aloitti työn vuonna 1885 ja se kesti kymmenen vuotta. Koska Rodin oli suosittu, hän sai tilaustöitä läpi 1880-luvun lopun ja 1890-luvun. Näihin lukeutuivat esimerkiksi Victor Hugon ja Honoré de Balzacin muistomerkit.^[3] Rodin sai 1880-luvulla eroottisia vaikutteita kahdesta kirjallisuuden merkkiteoksesta, Danten Infernosta ja Baudelairen Pahan kukista.^[3]

Rodin pystytti oman paviljonkinsa Place de l'Almaan Pariisin maailmannäyttelyn 1900 aikaan ja täytti sen 150 veistoksellaan. Metropolitanin taidemuseossa avattiin vuonna 1912 kokonaan Rodinin töille omistetty näyttely. Rodin testamenttasi kokoelmansa Ranskalle ja vaati että Ranskaan perustetaan niille museo. Musée Rodin sijaitsee nykyisin Pariisin Hôtel Bironissa, missä Rodin piti ateljeetaan viimeisinä vuosinaan.^[3]

Rodinin ateljeessa työskenteli 1890-luvulla monia myöhemmin tunnetuiksi nousseita kuvanveistäjiä, kuten Antoine Bourdelle, Francois Pompon ja Jules Desbois.^[3] Suomalaiset Sigrid af Forselles ja Hilda Flodin olivat Auguste Rodinin oppilaina,^[4] kuten myös Johannes Haapasalo vuonna 1906 muutaman kuukauden ajan. Rodinin vaikutteet näkyivät myöhemmin Haapasalon ihmishahmoisissa pronssitöissä, kuten Puolustajassa (1908).

Vuonna 1895 Rodin hankki Meudonista läheltä Pariisia talon nimeltä "Villa des Brillants", jossa hän asui elämänkumppaninsa Rose Beuret'n kanssa kuolemaansa saakka. Siellä on myös heidän hautansa, jonka päällä on Ajattelija-patsas. Talon vieressä on ateljee, jossa on esillä Rodinin töitä. Puutarhasta on laaja näkymä Meudoniin. Nykyisin talo ja ateljee toimivat museona.

Rodinin teokset ovat maalauksellisen vapaita ja impressionistisen eloisia. Ilmaisussa on mukana niin naturalistista realismia kuin romantiikan ilmaisua.^[2] Sanotaan, että hänen persoonallisessa veistotyylissään antiikin ja renessanssin piirteet yhdistyvät radikalismiin.^[1] Rodin kuvasi alastomia ihmisfiguureja ilmeikkäästi, ja hänet tunnettiin myös hyvänä piirtäjänä.^[2]

Sommittelullisesti Rodinin teoksille on ominaista dramaattinen liike ja maalauksellinen, valoja ja varjoja taittava pintakäsittely. Niissä on voimakas liikevaikutelma ja intensiivinen, joskus jopa pateettinen tunnelma.^[1]

•  
  Pronssiaika, 1877.
•  
  Calais’n porvarit, 1889.
•  
  Helvetin portti, 1880−1917.
•  
  Ajattelija, 1879−1899.
•  
  Balzacin muistomerkki, 1891−1898.
•  
  Victor Hugo, 1890.
•  
  Suudelma, 1889.

Merkittävin kokoelma Rodinin tuotantoa sijaitsee hänelle omistetussa Musée Rodin -museossa Pariisissa.^[1]

Suomen valtion taidemuseon kokoelmassa on seitsemän Rodinin teosta. Niistä jälkivaloksia ovat Ajattelija (n. 1880/1964), Astuva mies (1887-78/1963), pronssivalos Helvetin portti (1885/ennen 1887), sekä Varjo (1880/1964). Helvetin portti -nimisiä veistoksia ovat myös marmoriveistokset vuosilta 1885 (versio vuodelta 1889) ja lesborakkautta kuvaava veistos vuodelta 1885. Lisäksi kokoelmassa on Honoré de Balzacin muotokuva pienoisveistoksena (1897).^[5]

• Otavan Iso Fokus: Kertovasti kuvitettu 8-osainen tietosanakirja, Osa 6. Otava, 1974. ISBN 951-1-01236-3

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Auguste Rodin Wikimedia Commonsissa

• Musée Rodin (ranskaksi, englanniksi)
• Auguste Rodin Kansallisgallerian kokoelmissa
• Auguste Rodin, Sculptor, Artist (1840–1917) Biography. Viitattu 12.11.2018 (englanniksi).
• Bazin, Germain René Michel: Auguste Rodin Encyclopædia Britannica. 8.11.2018. Viitattu 12.11.2018 (englanniksi).
• Auguste Rodin Biography Encyclopedia of World Biography. Viitattu 12.11.2018 (englanniksi).
• Auguste Rodin, Paris 1840 - Meudon 1917 Auguste-rodin.com. Viitattu 12.11.2018 (englanniksi).
• Auguste Rodin Biography Artble.com. Viitattu 12.11.2018 (englanniksi).