Arnhem

Arnhemin kunnan asutuskeskuksia ovat:

• Arnhem
• Elden
• Malburgen
• Schaarsbergen
• Rijkerswoerd
• Schuytgraaf

 

Arnhem, joka mainitaan ensimmäisen kerran 893 nimellä Oppidium Arnoldi Villa, alkuperä juontuu vuodesta 1233, jolloin Gueldersin kreivi Otto II myönsi kaupunkioikeudet paikkakunnalle, joka oli kuulunut Prümin luostarikirkolle, sekä asutti ja linnoitti sen. Arnhem liittyi Hansaliittoon 1443. Vuonna 1473 Burgundin Kaarle Rohkea valtasi kaupungin. Vuonna 1514 Egmondin Kaarle, Gueldersin herttua, valloitti sen Burgundin herttuoilta ja vuonna 1543 sen valloitti keisari Kaarle V. Niin kutsutun Kwartier van Veluwe -alueen pääkaupunkina se liittyi Utrechtin unioniin 1579 ja siitä tuli osa Alankomaiden seitsemän yhdistyneen provinssin tasavaltaa 1585. Ranskalaiset miehittivät kaupunkia 1672–1674 ja 1795–1813. 1800-luvun alkupuolella vanhat linnoitteet purettiin lähes kokonaan kaupungin laajentumisen tieltä ja keskiaikaisista muureista säilytettiin vain Sabelspoort (Sapeliportti). 1800-luvulla Arnhem oli herrasväen matkakohdekaupunki, joka oli tunnettu maalauksellisesta kauneudestaan. Se tunnettiin nimellä het Haagje van het oosten (idän pieni Haag).

 

Toisessa maailmansodassa Operaatio Market Gardenissa (syyskuussa 1944) brittiläinen 1. laskuvarjodivisioona ja puolalainen 1. erillinen laskuvarjoprikaati saivat tehtäväkseen vallata ja pitää Arhemissa sijaitsevan sillan. Yksiköt tekivät maahanlaskuja kaupungin ympäristöön 17. syyskuuta alkaen. Suurin osa joukoista laskeutui kilometrien päähän kaupungista ja pääkohteena olleesta sillasta, eivätkä koskaan saavuttaneet sitä. Pataljoonan kokoinen osasto 1. laskuvarjoprikaatista onnistui pääsemään sillalle, muttei pystynyt valtaamaan sen molempia päitä. Liittoutuneiden joukot kohtasivat kovaa vastarintaa saksalaisilta 9. ja 10. SS-panssaridivisioonilta, jotka oli sijoitettu kaupungin ympärille. Sillalle päässeet brittiläiset joukot joutuivat lopulta antautumaan 21. syyskuuta ja loput joukot vetäytyivät kokonaan joen eteläpuolelle 26. syyskuuta. Nämä tapahtumat on dramatisoitu elokuvassa Yksi silta liikaa. Kunnianosoituksena silta on nimetty John Frost -sillaksi laskuvarjosotilaita sillalla komentaneen upseerin mukaan.^[3]

Virallinen muistojuhla pidetään vuosittain syyskuussa.^[4] Oikeastaan elokuva kuvattiin Deventerissä, jossa oli samanlainen silta käytettävissä yli IJsseljoen, sillä Arnhemissa sillan ympäristö oli muuttunut liian paljon toisen maailmansodan aikaisesta.

Maarten van Rossumin, joka oli herttua Charles van Gelren kenraali, talo on ollut kaupungintalona vuodesta 1830. Renessanssityylin koristeormamenttien satyyrin vuoksi sitä kutsutaan nimellä Duivelshuis (paholaisen talo).^[5]

John Frostin silta on silta, joka on rakennettu uudelleen toisessa maailmansodassa tuhoutuneen alkuperäisen tilalle.

Openluchtmuseum on ulkoilmamuseo ja puisto, jossa on vanhoja taloja, maatiloja sekä tehtaita eri puolilta Alankomaita.

Burgers' Zoo on suuri eläintarha, jossa näkee eläimiä eri mantereilta ja valtameristä.^[6] Se on Alankomaiden suurin sekä kooltaan että kävijämäärältään.

• KEMA-torni, 140 metriä korkea TV-torni.
• GelreDome, Stadioni.

Arnhemissa syntyi fyysikko ja Nobel-voittaja Hendrik Lorentz ja siellä perustettiin sananvapausliike Loesje. Englantilainen runoilija Philip Sidney kuoli kaupungissa vuonna 1586.

Arnhemissa on rautatieasema, jonka kautta kulkee useita kaupunkien välisiä linjoja (Utrecht, Nijmegen, Zutphen) ja ICE Düsseldorfin kautta Frankfurtiin. Arnhemissa on myös Alankomaiden ainoa edelleen käytössä oleva johdinautojärjestelmä.^[3]

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arnhem Wikimedia Commonsissa

• Virallinen kotisivu
• Kuvia Arnhemista