Anders Jacobsen

Päästessään mukaan Norjan mäkihypyn A-maajoukkueeseen kaudelle 2006–2007 Jacobsenia pidettiin yhtenä Norjan suurimmista mäkihyppääjälupauksista. Hän osoitti hyvää hyppyvirettä joulukuussa maailmancupin osakilpailuissa Rovaniemellä sekä Lillehammerissa ollen kilpailujen paras norjalainen. Heti Lillehammerin kilpailujen jälkeisenä viikonloppuna Jacobsen otti ensimmäisen maailmancupin osakilpailuvoittonsa Sveitsin Engelbergissä. Jacobsen vei nimiinsä myös Keski-Euroopan mäkiviikon. Hän voitti mäkiviikon kolmannen osakilpailun Innsbruckissa 4. tammikuuta 2007 ja sijoittui toiseksi päätösosakilpailussa Bischofshofenissa 7. tammikuuta 2007. Maailmancupin kokonaiskilpailussa Jacobsen keräsi 1319 pistettä ja sijoittui Puolan Adam Małyszin jälkeen toiseksi.

Sapporon MM-kilpailuissa 2007 Jacobsen voitti suurmäen joukkuekilpailussa hopeaa yhdessä Roar Ljøkelsøyn, Tom Hilden ja Anders Bardalin kanssa.

Jacobsen myös valittiin Norjan urheilugaalassa vuoden 2006 tulokkaaksi. Samassa kategoriassa kilpaili muun muassa maastohiihtäjä Petter Northug.

Seuraava kausi ei mennyt Jacobsenilta aivan yhtä hyvin kuin hänen läpimurtokautensa, mutta Jacobsen voitti kuitenkin yhden maailmancupin osakilpailun Tšekin Liberecissä ja sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa kuudenneksi. Norja voitti kauden kaikki kolme maailmancupin joukkuekilpailua, ja Jacobsen oli mukana joukkueessa joka kerta. Lisäksi Jacobsen oli mukana voittamassa Norjalle joukkuepronssia lentomäen MM-kilpailuissa Oberstdorfissa.

Kauden alku oli hankala Jacobsenille ja koko Norjan joukkueelle. Jacobsenin alkukauden paras sijoitus oli Trondheimin osakilpailun kolmas sija. Mäkiviikolla Jacobsenin hyppyvire alkoi kuitenkin taas löytyä ja hän sijoittui mäkiviikon kokonaiskilpailussa kuudenneksi. Mäkiviikon jälkeisissä maailmancupin osakilpailuissa Jacobsen oli lähes joka kerta kymmenen parheen joukossa, ja kahdessa juuri ennen Liberecin MM-kisoja hypätyissä maailmancupin kilpailussa hän sijoittui toiseksi.

MM-kilpailut Liberecissä alkoivat Jacobsenin osalta huonosti, kun normaalimäen kilpailussa hän putosi toisella kierroksella kolmannelta sijalta 17:nneksi 86,5 metriä kantaneella hypyllään. Suurmäen yhden kierroksen mittaiseksi typistyneessä kilpailussa Jacobsen kuitenkin sijoittui pronssille 132,5 metriä kantaneen hyppynsä ansiosta.

Jacobsen palasi lähes kahden vuoden odottelun jälkeen korkeimmalle palkintokorokkeelle Oberstdorfin lentomäen kilpailussa 31. tammikuuta 2010. Menestys juuri ennen Vancouverin olympialaisia nostikin Jacobsenin yhdeksi ennakkosuosikeista sekä normaali- että suurmäen kilpailuissa. Myös harjoitus- ja karsintahypyt olympiamäestä lupasivat hyvää. Jacobsen ei kuitenkaan onnistunut hyppäämään kummassakaan kilpailussa kahta onnistunutta hyppyä, vaan sijoittui normaalimäen kilpailussa yhdeksänneksi ja suurmäen kilpailussa sijalle 12. Joukkuekilpailussa ankkurina hypännyt Jacobsen onnistui kuitenkin täyttämään häneen kohdistuneet odotukset. Toisella kierroksella Jacobsenin hyppy kantoi 140,5 metriä, ja Norjan joukkue sijoittui kilpailussa pronssille.

Slovenian Planicassa hypätyissä lentomäen MM-kilpailuissa Jacobsen voitti joukkuekilpailussa hopeaa.

Oslon MM-kisoissa Jacobsen oli mukana voittamassa Norjalle hopeaa sekä normaali- että suurmäen joukkuekilpailuissa. Normaalimäen joukkuekilpailussa Norjan joukkueessa hyppäsivät Jacobsenin lisäksi myös Bjørn Einar Romøren, Anders Bardal ja Tom Hilde. Suurmäen kilpailua varten joukkuetta muutettiin siten, että Romørenin tilalle valittiin hyvistä lentotaidoistaan tunnettu Johan Remen Evensen. Kummassakin joukkuekilpailussa voiton vei Itävalta.

Kauden lopussa Jacobsen päätti motivaation puutteeseen vedoten olla ottamatta vastaan hänelle seuraavaksi kaudeksi tarjottua maajoukkuepaikkaa.

Kaudella 2011–2012 Jacobsen toimi Norjan yleisradioyhtiö NRK:n mäkihyppylähetyksissä asiantuntijakommentaattorina. Hän palasi hyppäämisen pariin Norjan mestaruuskilpailuissa vuonna 2012, joissa hän sijoittui kuudenneksi.

Kun itävaltalainen Alexander Stöckl valittiin Norjan maajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi päätti Jacobsen alkaa jälleen panostaa hyppäämiseen. Norjan kansallisissa mestaruuskilpailuissa Jacobsen voitti pronssia niin normaali-, suur- kuin joukkuemäen kilpailussakin. Kansainvälisiin kilpailuihin Jacobsen palasi mäkiviikolla ja onnistui voittamaan kaksi ensimmäistä osakilpailua. Innsbruckin osakilpailussa hän sijoittui seitsemänneksi ja Bischofshofenissa toiseksi. Mäkiviikon kokonaispisteissä Jacobsen sijoittui kahdesta osakilpailuvoitostaan huolimatta vasta toiseksi.

Hyvä hyppyvire ei kuitenkaan jatkunut välittömästi mäkiviikon jälkeen hypätyssä Wisłan osakilpailussa, jossa Jacobsenin hypyt riittivät vasta 15. sijaan. Kolme päivää myöhemmin Zakopanessa Jacobsen kuitenkin nousi jälleen korkeimmalle palkintokorokkeelle.

Val di Fiemmen MM-kilpailuissa 2013 Jacobsen sijoittui suurmäen kilpailussa pronssille Puolan Kamil Stochin voittaessa kultaa ja Slovenian Peter Prevcin sijoittuessa toiseksi. Muutamaa päivää aikaisemmin Jacobsen oli normaalimäen kilpailussa ollut vasta sijalla 19.

Maailmancup-kaudella 2013–2014 Jacobsen sijoittui parhaimmillaan 11:nneksi Bischofshofenin osakilpailussa. Sotšin olympialaisissa hän oli normaalimäessä 27:s, suurmäessä 38:s ja joukkuekilpailussa kuudes.

Maailmancup-kaudella 2014–2015 Jacobsen voitti Garmisch-Partenkirchenin uudenvuodenkilpailun. Mäkiviikon kokonaispisteissä hän oli viides. Val di Fiemmen MM-kilpailuissa 2015 hän voitti kultaa joukkuekilpailussa ja oli yhdeksästoista normaalimäessä.

Jacobsen päätti urheilu-uransa vuonna 2015.^[1]

Syksyllä 2011 Jacobsen osallistui Norjan TV2:n Tanssii tähtien kanssa (Skal vi danse) -kilpailuun. Jacobsen joutui kuitenkin jättämään hyvin alkaneen kilpailun kesken jouduttuaan umpilisäkeleikkaukseen.

Jacobsenin henkilökohtainen pituusennätys on 230,5 metriä, jonka hän hyppäsi Planican lentomäestä vuonna 2010.

• Anders Jacobsen Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anders Jacobsen Wikimedia Commonsissa

 

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.