[go: up one dir, main page]

Aluetoimisto

Suomen puolustusvoimien aluehallintoviranomainen

Aluetoimisto on sotilasläänit korvannut Suomen puolustusvoimien aluehallintoviranomainen.

Aluetoimisto toimii joukko-osaston alaisuudessa. Aluetoimiston tehtävänä on[1][2]

  • järjestää kutsunnat ja hoitaa muut asevelvollisuusasiat
  • perustaa valmiutta kohotettaessa sotilasalueen esikunta
  • suunnitella ja vastata alueensa paikallispuolustuksesta
  • pitää yhteyttä muihin alueensa viranomaisiin

Aluetoimisto palvelee alueensa kutsunnanalaisia eli kutsuntaikäisiä miehiä, vapaaehtoiseen palvelukseen hakevia naisia sekä reserviläisiä kaikissa asevelvollisuuteen liittyvissä asioissa. Aluetoimistoilla on vastuukunnat ja asiointi tapahtuu aina asevelvollisen kotikunnan aluetoimiston kanssa. Kaikkien puolustushaarojen eli maa-, meri- ja ilmavoimien asevelvollisuusasioita hoidetaan kotikunnan mukaan määräytyvässä aluetoimistossa.

Aluetoimisto tukee Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) maanpuolustuspiirin toimintaa. MPK:n piiritoimisto sijaitsee yleensä samoissa tiloissa kuin Puolustusvoimien aluetoimisto. Toiminnaltaan aluetoimisto muistuttaa suuresti aiempaa sotilaspiiriä.

Organisaatio ja tehtävät

muokkaa

Aluetoimiston rauhan ajan vahvuus on kymmenkunta henkilöä. Käytännössä vahvuus vaihtelee sen mukaan, onko aluetoimisto osa jonkin joukko-osaston esikuntaa vai erillinen laitos.[1]

Aluetoimistojen normaaliolojen tehtävä on pitää yhteyttä kansalaisten ja puolustusvoimien välillä. Ne järjestävät kutsuntatilaisuudet sekä hoitavat asevelvollisten ja puolustusvoimien virallisen asioinnin, kuten palveluspaikan muuttamisen. Lisäksi aluetoimistot käsittelevät hakemukset naisten vapaaehtoiseen palvelukseen. Aluetoimistot vastaavat kansalaisten esittämiin kysymyksiin ja tiedusteluihin sekä pitävät yhteyttä reserviin.[3]

Aluetoimistoon kuuluu operatiivinen osasto, jonka tehtävänä on aluetoimiston toimialueen puolustuksen suunnittelu.

Aluetoimiston tärkeimpiä tehtäviä on sodan ajan joukkojen henkilöstöluettelojen sekä materiaali- ja ajoneuvosijoitusten ylläpito. Suurimman osan puolustusvoimien joukosta perustavat aluetoimistot, jotka perustamisen jälkeen luovuttavat valmiin joukon operatiiviselle käyttäjälle. Tämä puolestaan vastaa joukkojen kouluttamisesta ja käytöstä. Muita perustajia ovat joukko-osastot ja puolustusvoimien laitokset. Käytännössä joukkojen perustaminen tapahtuu eri puolilla aluetoimiston aluetta sijaitsevissa perustamiskeskuksissa, joihin aluetoimisto kutsuu reserviläiset ja käyttöön otettavat ajoneuvot. Perustamisvaiheessa toimintaa suojaavat ensimmäisinä perustetut joukot, kuten sotilaspoliisi- ja maakuntakomppaniat suojaavat muitten joukkojen perustamista ja yhteiskunnan elintärkeimpiä toimintoja. Nämä toiminnot operatiivinen osasto kartoittaa yhteistyössä eri viranomaisten kanssa.[4]

Aluetoimistot

muokkaa

Aluetoimistot siirtyivät uuteen kokoonpanoon vuoden 2015 alussa. Nykyiset aluetoimistot ovat: [5]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Asevelvollisille uusi palveluverkko. Puolustusvoimien tiedote 27.3.2007. Viitattu 25.6.2007
  2. Puolustusvoimien kenttäohjesääntö, yleinen osa. Puolustusvoimat 2008. ISBN 978-951-25-1744-2. SAP 7610–10081579. Ohjesääntönumero 202. S. 37
  3. Aluetoimistot - asevelvollisen asiointipaikka Puolustusvoimat. Viitattu 20.5.2015.[vanhentunut linkki]
  4. Mustonen, T. (2008) Esitelmä Pirkanmaan reserviläispiirien syyskokouksessa Hämeenkyrössä 18.11.2008[vanhentunut linkki]. Pirkan Viesti. Viitattu 9.1.2008
  5. Aluetoimistot kartalla puolustusvoimat.fi. Suomen puolustusvoimat. Arkistoitu 28.1.2016. Viitattu 29.2.2012.

Aiheesta muualla

muokkaa