Aleksandr Šiškov
Aleksandr Semjonovitš Šiškov (1754–1841) oli venäläinen amiraali.[1]
Hän vastusti kirjoituksillaan aikansa uudistusharrastuksia kielen ja kirjallisuuden alalla. Levittääkseen konservatiivisia mielipiteitään Šiškov perusti 1810 Venäjän kielen ystävien seuran (ven. Беседа любителей русского слова, Beseda ljubitelei russkogo slova), jonka tarkoituksena oli herättää isänmaallisuutta vanhassa aitovenäläisessä ja kirkkoslaavilaisessa hengessä vastapainoksi ranskalaisille kulttuurivaikutuksille.[1] Vierasperäisten lainasanojen ottamista venäjän kieleen tuli hänen mukaansa vastustaa. Hänen nimekkäimpiä tukijoitaan olivat hovirunoilija Gavrila Deržavin ja eläinsatujen mestari Ivan Krylov.[2]
Šiškov sai Mihail Speranskin jälkeen valtiosihteerin viran vuonna 1812. Šiškov kirjoitti Napoleonin sodan aikana isänmaallisia julistuksia. Hänestä tuli vuonna 1815 Venäjän akatemian presidentti ja vuonna 1824 kansanvalistusministeri. Šiškovin kootut teokset ilmestyivät vuosina 1813−1839.[1]
Šiškovin perustaman vuoteen 1816 asti toimineen[2] Beseda-kulttuuriseuran vastapainoksi syntyi vuonna 1815 uudistusmielinen kirjallisuusseura Arzamas.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Šiškov, Aleksandr Semenovits Tietosanakirja osa 8, palsta 1422, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909 (Projekt Runeberg)
- ↑ a b Suni, Timo. Toim. Ekonen, Kirsti & Turoma, Sanna: ”Luku 3. Kirjalliset seurat Arzamas ja Beseda”, Venäläisen kirjallisuuden historia. Gaudeamus, 2015, 2. painos. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Arzamas. Tietosanakirja osa 1, palsta 614. Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909 (Projekt Runeberg).
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleksandr Šiškov Wikimedia Commonsissa