Albrekt Fredrik
Albrekt Fredrik[1][2] (saks. Albrecht Friedrich, puol. Albrecht Fryderyk); (7. toukokuuta 1553 Königsberg, Preussin herttuakunta – 28. elokuuta 1618 Fischhausen nyk. Primorsk Kaliningradin alue) oli Preussin herttua vuodesta 1568 lähtien aina kuolemaansa saakka.
| Albrekt Fredrik | |
|---|---|
 | |
| Preussin herttua | |
| Valtakausi | 20. maaliskuuta 1568 – 28. elokuuta 1618 |
| Edeltäjä | Albrekt Brandenburgilainen |
| Seuraaja | Juhana Sigismund |
| Sijaishallitsija | Brandenburg-Ansbachin rajakreivi Georg I Friedrich (1578–1603), Brandenburgin vaaliruhtinas Joachim Friedrich (1605-1611) ja Juhana Sigismund (1611-1618) |
| Syntynyt |
7. toukokuuta 1553 Königsberg, Preussin herttuakunta |
| Kuollut |
28. elokuuta 1618 (65 vuotta) Fischhausen |
| Puoliso | Marie Eleonore |
| Lapset |
Anna Marie Albrekt Fredrik Sofia Eleonoora Vilhelm Fredrik Magdalene Sibylla |
| Suku | Hohenzollern |
| Isä | Albrekt Brandenburgilainen |
| Äiti | Anna Maria |
| Uskonto | luterilaisuus |
Suku
muokkaaHän oli herttua Albrekt Brandenburgilaisen ja Anna Maria von Braunschweig-Calenberg-Göttingenin poika. Hän oli toinen ja samalla viimeinen Hohenzollernin suvun ansbachilaiseen haaraan kuulunut Preussin herttua.
Preussin herttua
muokkaaAlbrekt Fredrikin aikana Preussin herttuakunta oli Puolan alainen läänitysvaltio. Kun hän isänsä kuoltua sai herttuakunnan perinnöksi, hänen oli sen vuoksi vannottava Lublinissa 19. kesäkuuta 1569 uskollisuudenvala Puolan kuningas Sigismund II Augustille.[3] Valaa kuvaili sittemmin puolalainen kronikoitsija Jan Kochanowski teoksessaan Proporzec.
Puolassa vuonna 1573 pidetyissä vaaleissa Alberkt Fredrikiä kannatti Puolan senaatti, mutta häntä vastusti Puolan vaikutusvaltainen, myöhemmin Puolan hetmaniksi tullut Jan Zamoyski, joka pelkäsi protestanttien pääsevän määräävään asemaan Puolan parlamentissa. Albrekt Fredrik kieltäytyi ensin tunnustamasta Stefan Batoryn valintaa kuninkaaksi ja kannatti Saksan keisari Maksimilian II:n ehdokkuutta myös Puolan kuninkaaksi. Toruńin sejmissä lokakuussa 1576 hän kuitenkin ilmaisi tukensa uudelle hallitsijalle.
Koska Albrekt Fredrik oli Puolan kuningas Kasimir IV Jagiellonin tyttärenpojanpoika ja koska hän osasi sujuvasti myös puolaa, häntä pidettiin jonkin aikaa vahvana ehdokkaana Puolan seuraavaksi kuninkaaksi. Puolan kuninkuus ei enää tuohon aikaan ollut perinnöllinen, vaan kuningas valittiin vaaleilla.[4] Albrekt Fredikiä kannattivat varsinkin Puolan luterilaiset.
Vuodesta 1572 lähtien Albrekt Fredrikillä alkoi ilmetä merkkejä mielenvikaisuudesta, eikä hän enää kyennyt hoitamaan hallitsijan tehtäviä. Vuoden 1578 alussa hallitusvallan otti sijaishallitsijana käsiinsä serkku, Brandenburg-Ansbachin rajakreivi Georg I Friedrich (1539–1603). Georg Friedrich kuoli vuonna 1603, ja vuonna 1605 Puolan kuningas Sigismund III Vaasa nimitti Preussin sijaishallitsijaksi Brandenburgin vaaliruhtinas Joakim Fredrikin ja vuonna 1611 tämän pojan, Juhana Sigismundin.[5]
Juhana Sigismund oli myös Albrekt Fredrikin vävy. Koska Albrekt Fredrikillä ei ollut elossa olevaa miespuolista jälkeläistä, hänen kuoltuaan herttuakunnan sai vanhimman tyttären ja ainoan perijän Annan aviopuoliso Juhana Sigismund, joka oli myös Brandenburgin vaaliruhtinas.[2] Täten Brandenburg ja Preussi muodostivat personaaliunionin, Brandenburg-Preussin, josta myöhemmin sai alkunsa Preussin kuningaskunta.
Avioliitto
muokkaaAlbrekt Fredrik avioitui vuonna 1573 herttuatar Marie Eleonore von Jülich-Kleve-Bergin (1550–1608) kanssa, joka oli Jülich-Kleve-Bergin herttua Wilhelmin ja Itävallan arkkiherttuatar Marian (1531–1581) tytär. Maria oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Ferdinand I:n sekä Böömin ja Unkarin prinsessa Anna Jagellonican (1503–1547) tytär.
Lapset
muokkaaAlbrekt Fredrikille ja herttuatar Marialle syntyi seitsemän lasta:
- Anna, Preussin prinsessa (3. heinäkuuta 1576 – 30. elokuuta 1625), Preussin herttuatar omalla oikeudellaan, avioitui Juhana Sigismundin, Brandenburgin vaaliruhtinaan kanssa, heille syntyi kahdeksan lasta, joista yksi oli Brandenburgin vaaliruhtinas Georg Wilhelm ja toinen Ruotsin kuningatar Maria Eleonoora
- Maria, Brandenburg-Bayreuthin rajakreivitär (23. tammikuuta 1597 – 21. helmikuuta 1649), avioitui Christianin, Brandenburg-Bayreuthin rajakreivin kanssa
- Albrekt Friedrich, Preussin prinssi (1. heinäkuuta 1580 – 8. lokakuuta 1580), kuoli kolmikuisena
- Sophia, Preussin prinsessa (31. maaliskuuta 1582 – 4. joulukuuta 1610), avioitui Wilhem Kettlerin, Kuurinmaan herttuan kanssa
- Eleanore, Preussin prinsessa (22. elokuuta 1583 – 31. maaliskuuta/9. huhtikuuta 1607), avioitui Joachim Friedrichin, Brandenburgin vaaliruhtinaan kanssa
- Wilhelm Friedrich, Preussin prinssi (23. kesäkuuta 1585 – 18. tammikuuta 1586), kuoli puolivuotiaana
- Magdalene Sibylle, Preussin prinsessa (31. joulukuuta 1586 – 22. helmikuuta 1659), avioitui Johann Georgen, Saksin vaaliruhtinaan kanssa
Esivanhemmat
muokkaa| Fredrik I, Brandenburgin vaaliruhtinas (1371–1440) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Albrekt III, Brandenburgin vaaliruhtinas (1414–1486) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Elisabet Baijerilainen, Baijerin vaaliruhtinatar (1383–1442) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Fredrik I, Brandenburg–Ansbachin markkreivi (1460–1536) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Fredrik II, Saksin vaaliruhtinas (1412–1464) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Anna Saksilainen (1437–1512) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Margareta Itävaltalainen (1416–1486) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Albrekt Brandenburgilainen, Preussin herttua (1490–1568) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Jagello, Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas (1362–1434) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Kasimir IV Jagiellon, Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas (1427–1492) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Sofia Halschanylainen (1405–1461) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Zofia Jagiellonka (1464–1512) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Albrekt II, Saksan, Unkarin ja Böömin kuningas (1397–1439) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Elisabet Itävaltalainen (1435–1505) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Elisabet Luxemburgilainen (1409–1442) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Albrekt Fredrik (1553–1618) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vilhelm III, Braunschweig-Lüneburgin herttua (1392–1482) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vilhelm IV, Braunschweig-Lüneburgin herttua (1425–1503) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Cecilia, Brandenburgin prinsessa (1405–1449) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Eerik I, Braunschweig-Lüneburgin herttua (1470–1540) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Botho zu Stolberg vanhempi, Stoltbergin kreivi (1375–1455) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Elisabet von Stolberg-Wernigerode (1438–1520) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Anna von Schwarzburg | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Anne Marie on Brinschwick-Lüneburg (1532–1568) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Johann Cicero, Brandenburgin vaaliruhtinas (1455–1499) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Joakim I Nestor, Brandenburgin vaaliruhtinas (1484–1535) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Margarethe von Sachsen (1449–1501) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Elisabet von Brandenburg (1510–1558) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Hannu I, Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningas (1455–1513) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Elisabet, Tanskan prinsessa, Brandenburgin vaaliruhtinatar (1485–1555) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Kristiina Saksilainen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningatar (1461–1521) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lähteet
muokkaa- Robert Albinus: Lexikon der Stadt Königsberg Pr. und Umgebung, s. 474. Verlag Gerhard Rautenberg, 1985. ISBN 3-7921-0320-6 Teoksen verkkoversio. (saksaksi)
- Herbert Meinhard Mühlfordt: Welche Mitbürger hat Königsberg öffentlich geehrt? Würzburg: Holzner Verlag, 1963. (saksaksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Risto Kari: ”Preussi”, Historian ABC: Kaikkien aikojen valtiot, 4. osa (nabatealaiset–Romania), s. 210. Tammi, 2001. ISBN 951-31-1096-6
- ↑ a b Juha Väänänen, Heikki Eskelinen: ”Preussi”, Otavan suuri ensylopedia, 7. osa (Optiikka–Revontulet), s. 5358. Otava, 1979. 951-1-02232-6
- ↑ Carl Wilhelm von Lancizolle: Geschichte der Bildung des preussischen Staats. Erster Theil, Volumes 1-2, s. 474. Berliini ja Stettin: Nicolaischen Buchhandlung, 1828. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Puola”, Historian suursanakijra, s. 1055. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ Daniel Stone: A History of East Central Europe, s. 143. Seattle: University of Washington Press, 2001. ISBN 9780295980935 Teoksen verkkoversio.