Aili Havas
Aili Lemmikki Havas (vuoteen 1906 saakka Örling, 3. heinäkuuta 1903 Lempäälä – 17. maaliskuuta 1988[1]) oli suomalainen lähetystyöntekijä, joka teki elämäntyönsä Suomen Lähetysseuran juutalaislähetyksen parissa Palestiinassa ja Israelissa.
Teologian maisteri Havas lähti lähetystyöntekijäksi Palestiinaan loppuvuodesta 1931.[2] Seuraavana vuonna hän kirjautui myös opiskelijaksi Jerusalemin heprealaiseen yliopistoon. Vuonna 1940 Havas oli mukana perustamassa lastenkotia Euroopasta tuleville juutalaispakolaisille ja 1945 sen yhteyteen avattiin myös hepreankielinen koulu sekä päiväkoti. Havas työskenteli Jerusalemissa aina vuoteen 1969 saakka. Vuonna 1973 hänelle myönnettiin ensimmäisenä naisena Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kunniatohtorin arvonimi.[3]
Havaksen työtoverina Israelissa oli vuodesta 1946 lähtien Rauha Moisio.[4] Heidät mainitaan Israelin tunnetuimpiin nykykirjailijoihin kuuluvan Amos Ozin romaanissa Kertomus rakkaudesta ja pimeydestä (2004). Oz oli tutustunut naisiin 9-vuotiaana pikkupoikana Israelin itsenäisyyssodan aikana vuonna 1948. Hän omisti teoksensa koko 47. luvun Havakselle ja Moisiolle.[1]
Aili Havaksen veljiä olivat kokoomuksen kansanedustajana toiminut saarnaaja Väinö Havas ja runoilija Eero Havas ja velipuoli Eino Havas oli Kotkan poliisimestari.
Teokset
muokkaa- Työkenttäni Israel (1958)
- Evankeliumi - ensin juutalaisille (Nils Rosefin kanssa, 1964)
- Israelilaiset ja Jeesus (Heikki Nurmisen kanssa, 1989)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Leitzinger, Antero: "Ensimmäiset suomalaiset Jerusalemin-kävijät" s. 8. Siirtolaisuusinstituutti, 2013. Viitattu 17.2.2014.
- ↑ Hanski, Jari: "Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa 1918–1944" (Arkistoitu – Internet Archive) s. 33. Kirja kerrallaan, Helsinki 2006. ISBN 952-92-0042-0.
- ↑ Finska Missionssällskapets arbete i Mellanöstern 80 år (Arkistoitu – Internet Archive) Finska Missionssällskapet. Viitattu 17.2.2014.
- ↑ Rauha Moision elämäntyö Lähi-idässä Suomen Lähetysseuran Seniorit. Viitattu 17.2.2014.