Ahmat Kadyrov
Ahmat Abdulhamidovitš Kadyrov (ven. Ахма́т Абдулхами́дович Кады́ров, 23. elokuuta 1951 – 9. toukokuuta 2004) oli yksi Venäjästä irtautuneen Tšetšenian johtajista, mufti ja myöhemmin Venäjän tuella Tšetšenian presidentti. Hänet murhattiin pommilla Groznyin stadionilla 9. toukokuuta 2004. Hänen poikansa Ramzan Kadyrov on nykyisin Tšetšenian johtaja ja voimahahmo.
| Ahmat Abdulhamidovitš Kadyrov | |
|---|---|
| Ахма́т Абдулхами́дович Кады́ров | |
 |
|
| Tšetšenian tasavalta 1. presidentti | |
| Seuraaja | Alu Alhanov |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. elokuuta 1951 Karaganda, Kazakstanin SNT, Neuvostoliitto (nykyään Kazakstan) |
| Kuollut | 9. toukokuuta 2004 (52 vuotta) Groznyi, Tšetšenian tasavalta, Venäjä |
| Ammatti | islamilainen uskonoppinut |
| Puoliso | Aiman Nisijevna Kadyrova |
| Tiedot | |
| Uskonto | sunnalaisuus |
Kadyrov syntyi Karagandassa, Kazakkien neuvostotasavallassa, jonne tšetšeenit karkotettiin toisen maailmansodan jälkeen.[1] Perhe palasi Tšetšeno-Ingušiaan huhtikuussa 1957.
Kadyrov opiskeli leikkuupuimurin kuljettajaksi ja työskenteli sovhoosilla ja rakennusmiehenä. Vuonna 1980 hän meni Buharan madrassakouluun ja 1982 Taškentin islamilaiseen yliopistoon. Vuodet 1986–1988 hän oli Gudermesissa varaimaamina. Vuonna 1989 hän perusti ensimmäisen pohjoiskaukasialaisen islamilaisen instituutin Kurtšaloin kylään ja toimi sen rehtorina. Vuonna 1990 hän lähti opiskelemaan šariaa Ammanin islamilaiseen yliopistoon, mutta palasi jo 1991 kotimaahansa.
Vuonna 1993 hänet nimitettiin Tšetšenian varamuftiksi ja syyskuussa 1994 Tšetšenian tasavallan virkaa tekeväksi muftiksi. Vuonna 1995 hänet valittiin vaalilla toimeensa ensimmäisen Tšetšenian sodan aikana, jolloin hän julisti jihadin Venäjää vastaan[1] ja kehotti jokaista tšetšeenia surmaamaan ainakin 150 venäläistä.[2]
Vuonna 1999 hän tuomitsi julkisesti Šamil Basajevin yritykset luoda islamilainen valtio voimatoimin naapuritasavalta Dagenstaniin. Separatistijohtaja Aslan Mashadov nimitti häntä "viholliseksi numero yksi" ja erotutti hänet.[1] Kadyrov luopui separatismista ja ryhtyi Moskova-mieliseksi. Hänet nimitettiin Tšetšenian tasavallan päämieheksi toisen Tšetšenian sodan jälkeen ja 5. lokakuuta 2003 valittiin vaalilla tasavallan presidentiksi. Hän arvosteli keskusjohtoa useasti tasavallan unohtamisesta ja arvosteli armeijaa kovista otteista. Separatistit pitävät Kadyrovia petturina ja Moskovan nukkehallitsijana ja hänet yritettiin surmata useaan kertaan, ainakin tammikuussa ja syyskuussa 2001 ja toukokuussa 2003.
9. toukokuuta 2004 pommi surmasi Kadyrovin voiton päivän tilaisuuksissa Dinamo-stadionilla Groznyissa.[1] Iskussa kuoli ja loukkaantui monia muitakin, mukaan lukien joukkojen komentaja Tšetšeniassa, kenraali Valeri Baranov, joka loukkaantui vakavasti.[3] Kadyroville myönnettiin Venäjän federaation sankarin arvonimi post mortem.
Hänen toinen elossa oleva lapsensa, Ramzan Kadyrov, josta sittemmin on tullut tasavallan pääministeri ja presidentti, on omine sotilasjoukkoineen ja Venäjän armeijan tuella pyrkinyt kostamaan isänsä surmaajille.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Obituary: Akhmad Kadyrov BBC News. 2004. Viitattu 16.10.2016.
- ↑ Chechnya, Russia and 20 years of conflict Al Jazeera. 2014. Viitattu 16.10.2016.
- ↑ Rebels kill Chechen president in bomb attack on stadium The Telegraph. Viitattu 16.10.2016.