AVO
AVO tai ÁVO (unk. Államvédelmi Osztály suom. Valtionpuolustusministeriö; vuosina 1950–1956 ÁVH, unk. Államvédelmi Hatóság suom. Valtion turvallisuusosasto) oli Unkarin kommunistinen salainen poliisi, jonka ensimmäisenä johtajana toimi Péter Gábor ja toisena sekä viimeisenä Piros László. AVO:n toimintaa valvoi Neuvostoliitto. Unkarin sisäministeri László Rajk valvoi myös AVO:n toimintaa. Sisäministeriö oli keskeisen tärkeä tekijä, sillä se valvoi poliisia ja organisoi vaalit. Myöhemmin AVO:n johtaja Péter Gábor tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.lähde?
| Államvédelmi Osztály |
|
|---|---|
 |
|
 AVO:n entinen päämaja Budapestissa kuvattuna toukokuussa 2005, nykyään museo. |
|
| Perustettu | 10. syyskuuta 1948 |
| Lopetettu | 7. marraskuuta 1956 |
| Tehtävä | salainen poliisi |
| Toimivalta | Unkarin kansantasavalta |
| Päätoimipaikka | Andrássy út 60., Budapest |
| Pääjohtaja |
Péter Gábor (1945–1953) Piros László (1953–1956) |
| Työntekijöitä | 30 000 (1953) |
Raoul Wallenbergin näytösoikeuden järjestelyt Unkarissa
muokkaaUnkarin juutalaisen yhteisön johtaja Miksa Domonkos pidätettiin ja vietiin AVO:n kuulusteluun vuonna 1953.[1] Raoul Wallenberg katosi Budapestissa tammikuussa 1945.[2] Ajatus Wallenbergin juutalaisista murhaajista oli Unkarin kommunistipuolueen, ja se oli osa Josif Stalinin antisionistis-juutalaisvastaista kampanjaa.[3]
AVO Unkarin kansannousussa
muokkaaUnkarin kansannousussa 23. lokakuuta 1956 ÁVH:n joukot aiheuttivat ensimmäiset kuolonuhrit heidän avatessaan tulen kiviä heitteleviä ihmisiä kohti. ÁVH:n poliisit muodostivat tuolloin ainoat hallituksen kannalta luotettavat aseelliset voimat. Kansannousun aikana suoritettiin myös lynkkausmurhia, joiden kohteeksi joutuivat vihatut ÁVH:n miehet. Kádárin hallituksen valkoinen kirja luettelee 22 tapausta. Magyarovarin verilöyly muistetaan suurimpana, missä ÁVH:n joukot murhasivat 85 mielenosoittajaa.lähde?
Lähteet
muokkaa- ↑ István Domonkosin haastattelu (Arkistoitu – Internet Archive), Miksa Domonkos kuoli kuulusteluissa
- ↑ József Szekeres: Saving the Ghettos of Budapest in January 1945, Pál Szalai "the Hungarian Schindler" ISBN 963-7323-14-7, Budapest 1997, Publisher: Budapest Archives, sivu 74
- ↑ Kenedi János: Egy kiállítás hiányzó képei (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta AVO Wikimedia Commonsissa