Suomi jakautui 1997-2009 viiteen lääniin, jotka olivat:

1. Etelä-Suomi — Etelä-Karjala, Päijät-Häme, Kanta-Häme, Uusimaa, Kymenlaakso
2. Länsi-Suomi — Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pirkanmaa, Satakunta, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Varsinais-Suomi
3. Itä-Suomi — Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo
4. Oulun lääni — Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu
5. Lapin lääni

Lisäksi Suomessa on yksi itsehallinnollinen maakunta:

1. Ahvenanmaan maakunta

Suomen asukasluvultaan 20 suurinta kaupunkia ovat:

1. Helsinki (~642 000)
2. Espoo (~277 000)
3. Tampere (~231 000)
4. Vantaa (~222 000)
5. Oulu (~201 000)
6. Turku (~189 000)
7. Jyväskylä (~139 000)
8. Lahti (~119 000)
9. Kuopio (~118 000)
10. Pori (~85 000)
11. Kouvola (~85 000)
12. Joensuu (~76 000)
13. Lappeenranta (~73 000)
14. Hämeenlinna (~68 000)
15. Vaasa (~67 000)
16. Seinäjoki (~62 000)
17. Rovaniemi (~62 000)
18. Mikkeli (~54 000)
19. Kotka (~54 000)
20. Salo (~53 000)

• Lapin erämaat ja tunturit
• Turun saaristo
• Kansallispuistot ja luontopolut risteilevät metsä- ja järvimaisemissa ympäri Suomen

Suomi oli osa Ruotsia 1300-luvulta 1800-luvulle, jolloin alue liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Suomi sai itsenäisyytensä vuonna 1917.

Suomesta on kattavat ulkomaanyhteydet.

Suomi on maa, joka on hajautunut suuriin keskuksiin ja harvaan asuttuun maaseutuun. Suurissa keskuksissa on verraten hyvätasoinen julkinen liikenne. Suurempien kaupunkien välillä on kattava tarjonta junilla, busseilla ja lentokoneilla. Suurten keskusten ulkopuolisessa Suomessa pääkulkumuoto on henkilöauto, mutta suurimpaan osaan pienemmistäkin paikoista on silti mahdollista matkustaa joukkoliikenteellä hyödyntäen kattavaa kaukoliikenteen bussiverkostoa.

• Matkakeisari.fi - Junien ja linja-autojen aikataulut sekä hinnat
• Perille.fi - Junien, linja-autojen ja lentokoneiden aikataulut sekä hinnat, osaa yhdistellä eri kulkumuotoja matkaketjuiksi
• Pikavuorot.fi - Junien ja linja-autojen aikataulut
• Google Maps - Google Maps sisältää sekä juna- että kaukobussiaikatauluja sekä paikallisliikenteen reittejä, hakee aikataulut osoitteiden perusteella
• Matka.fi - Koko Suomen joukkoliikenteen reittiopas, sisältää junat, lentokoneet, viranomaisten ostamaa maaseudun bussiliikennettä ja paikallisbussit, hakee aikataulut osoitteiden perusteella
• Matkahuolto Reittiopas - Sisältää valtakunnallisen kaukobussiliikenteen, seutuliikenteen bussilinjoja sekä joidenkin kaupunkien paikallisbussit, hakee aikataulut osoitteiden perusteella

Junalla

muokkaa

• VR - Junayhteydet Suomessa

Suomi on virallisesti kaksikielinen maa. Lähes 90 % suomalaisista puhuu suomea. Ruotsin puhujia runsaat 5 %. Ahvenanmaa on kokonaan ruotsinkielinen. Myös englantia ymmärretään lähes kaikkialla Suomessa. Lähes jokaisessa kahvilassa ja ravintolassa on englantia puhuvaa henkilökuntaa.

Suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa on automarketteja joista läpikulkumatkailija voi ostaa kaiken tarpeellisen, erikoiskauppoja ei juurikaan ole suurimpien kaupunkien keskustojen ulkopuolella. Pienissä kyläkeskuksissa on yleensä ainakin yksi ruokakauppa. Suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella kauppojen valikoima on melko samanlaista kaikkialla. Monella paikkakunnalla voi myös ostaa leipää, kalaa ja käyttötavaroja torilta.

Suomalaisessa arkiruoassa on tavanomaisesti vain vähän mausteita, ja sitä saatetaan pitää mauttomana. Lämmin ruoka sisältää usein perunaa ja juureksia sekä liha- tai kalatuotteita. Ruoan kanssa nautitaan leipää ja maitoa.

Suomalaisina ruokaerikoisuuksina pidettyjä ruokia on lueteltu allaolevassa listassa.

• Karjalanpiirakat: ruiskuorinen leivonnainen, jonka sisällä on riisipuuroa. Stereotyyppinen lisuke karjalanpiirakalle on munavoi.
• Kalakukko: umpinainen ruistaikinakuorinen leivos, jonka sisällä on kalaa.
• Musta makkara: lihasta, ryyneistä ja verestä valmistettu mustanvärinen makkara.
• Leipäjuusto: kiekonmuotoinen tuorejuusto.
• Xylitol-tuotteet: pastilli- ja purukumimuodossa valmistettava makeistyyppinen ruoka, joka ehkäisee kariesta.
• Poronkäristys

Suomessa vesijohtovesi on niin puhdasta, että sitä voi juoda sellaisenaan. Lapissa useimmat tunturipurot ovat juomakelpoisia, eikä vettä tarvitse välttämättä puhdistaa tai keittää ennen käyttöä. Retkeilijät juovat yleisesti järvi- ja jokivettä muuallakin Suomessa. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä lääketieteellisesti suositeltavaa.

Melkein jokaisesta kuntakeskuksesta löytyy ainakin yksi hotelli tai muunlainen majoitusliike. Hotelliketjujen hotellit sijaitsevat suurissa kaupungeissa tai laskettelukeskusten yhteydessä. Suurimpiin ketjuihin kuuluu Radisson Blu Sokos , Cumulus/Rantasipi , Scandic , Best Western ja Finlandia . Kansainvälisellä mittapuulla hotellien hintataso on korkeahko.

Edullisempaa yöpymistä löytyy hostelleista, Omenahotelleista ja leirintäalueista.

Suomi on maailman turvallisimpia maita. Humalaiset ihmiset aiheuttavat toki jonkin verran ongelmia. Viikonloppuiltaisin kaupunkien keskustoissa liikkuu tavallista arki-iltaa enemmän ihmisiä ja juopuneita voi olla enemmän. Vaikka Suomi on suhteellisen rauhallinen maa kannattaa ennaltaehkäistä vaaratilanteet välttämällä syrjäisimpiä ja hiljaisempia katuja, sekä puistoja. Seurueen kanssa ei ole mitään hätää kunhan ei haasta riitaa kenenkään kanssa. Kaupungeissa liikkuu öisin poliisipartioita valvomassa järjestystä ja baarien, yökerhojen ja anniskeluravintoloiden ovilla on yleensä järjestyksenvalvojia. Poliisin tavoittaa yleisestä hätänumerosta 112.

Katso rikostilastoja: http://www.nationmaster.com/red/country/fi-finland/cri-crime&all=1

Suomessa terveydenhuolto on yksi maailman parhaista. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö pitäisi olla varovainen. Pitämällä huolen päivittäisestä hygieniasta pärjää hyvin. Sairaaloita on yleensä suurimmissa kaupungeissa ja isoimmissa kuntakeskuksissa. Terveysasemia löytyy lähes jokaisesta kuntakeskuksesta. Pohjois-Lapissa tosin matka lähimmälle terveysasemalle voi olla pitkä. Hätänumero on 112, josta tavoittaa poliisin, palokunnan ja ambulanssin.

Suomi on alkanut panostaa enemmän myös hyvinvointi-matkailuun.

Suomalaiset ovat ystävällisiä ihmisiä, jotka ottavat mielellään turisteja vastaan ja auttavat heitä. Vieraiden seurassa suomalaiset ovat aluksi varautuneita, mutta tutustumisvaiheen jälkeen luonteeltaan välittömiä, luotettavia ja melko suorasanaisia.

Suomessa on koko maan kattava GSM-verkko ja suuremmissa taajamissa myös 5G-verkko. Syrjäseuduilla puhelinverkko on välillä heikko, mutta yleensä puhelut kuuluvat sielläkin, tosin internet-yhteydet voivat olla hitaita.