Urho Peltonen

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympialaiset
Hopeaa	Antwerpen 1920	keihäs
Pronssia	Tukholma 1912	keihäs molemmat kädet

Urho Pellervo Peltonen (15. tammikuuta 1893 Nurmes – 4. toukokuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen keihäänheittäjä ja olympiamitalisti. Hän edusti Suomea kolmissa kesäolympiakisoissa (1912, 1920 ja 1924). Hänen nimissään oli maailmanennätys molempien käsien yhteistuloksissa vuodelta 1913 (57,96+51,97=109,93 m).

Urho Peltonen syntyi Pohjois-Karjalan Nurmeksessa, jossa hänen isänsä Erkki Peltonen (s. 1861) toimi kansakoulunopettajana. Kirjailija Johannes Linnankoski oli Peltosen setä.^[1] Peltonen kävi aluksi Nurmeksen yhteiskoulua, mutta muutti 1910-luvun alussa Tampereelle, jossa hän kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta vuonna 1913.^[2] Hän jatkoi opintojaan Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä ja valmistui insinööriksi 1918. Suomen sisällissodan aikana Peltonen toimi Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin ylipäällikkönä ja osallistui sodan alkuvaiheessa myös Värtsilän taisteluun.^[3]

Urheilu-uransa jälkeen Peltonen oli mukana vuosien 1928 ja 1932 olympialaisissa Suomen Olympiakomitean johtotehtävissä. Lisäksi hän oli Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n kongresseissa Suomen edustajana ja kuului myös IAAF:n sääntövaliokuntaan vuosina 1928–1934. Suomen Urheiluliiton johtokuntaan Peltonen kuului vuodet 1923–1930.^[1] Peltonen edusti aluksi Suomen Lyseoiden Urheilijoiden Tampereen osastoa, josta hän siirtyi Tampereen Urheilijoihin ja myöhemmin Helsinkiin muutettuaan Helsingin Kisa-Veikkoihin. Sisällissodan jälkeen Peltonen edusti Tampereen Pyrintöä.

Peltonen toimi tervatehtaan johtajana ja hän kirjoitti useita Suomen rationalisoimistyön edistämisyhdistyksen julkaisusarjassa ilmestyneitä kirjoja. ^[1]

Peltonen kuoli 57-vuotiaana toukokuussa 1950. Hänet haudattiin isänsä syntymäpaikkakunnalle Askolaan, jossa Peltosen äiti Hilma Kinnunen myös asui tuolloin.^[1]

• olympiahopeaa Antwerpenissa 1920 (keihäänheitto, tulos 63,50)
• olympiapronssia Tukholmassa 1912 (keihäänheiton molempien käsien yhteistulos, tulos 100,24, 53,58 + 46,66)^[4]
• lisäksi Tukholmassa normaalissa keihäskisassa yhdeksäs tuloksella 49,20^[4] ja Pariisissa 1924 seitsemäs

• Rationalisoimistyön järjestely Ruotsissa, Saksassa ja meillä. Suomen rationalisoimistyön edistämisyhdistyksen julkaisuja 5. Suomen teollisuusliitto, Helsinki 1938
• Tehtaan toiminnan tehostaminen: eräitä periaatteita ja niiden sovellutuksia. Suomen rationalisoimistyön edistämisyhdistyksen julkaisuja 3. WSOY 1938
• Työsuhde: teollisuustyöväen kohtelu, huolto ja palkkaus; tapaturmasuojelua koskevan luvun kirjoittanut R. Mickwitz. Suomen rationalisoimistyön edistämisyhdistyksen julkaisuja n:o 4. WSOY 1939
• Teollisuuden kustannuslaskenta. Suomen rationalisoimistyön edistämisyhdistyksen julkaisuja n:o 6. WSOY 1943
• Työntutkimukset teollisuudessa. Suomen rationalisoimistyön edistämisyhdistyksen julkaisuja n:o 7. WSOY 1944

• Opin sauna: Nurmeksen yhteiskoulun entisten oppilaiden muistelmia koulun puolivuosisataisjuhlaan (1898-1948). Nurmeksen yhteiskoulu, Nurmes 1948

• Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 244. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
• Urho Peltonen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).