Tukikohta (minisarja)
| Tukikohta | |
|---|---|
| The Stand | |
 |
|
| Ohjaaja | Mick Garris |
| Käsikirjoittaja | Stephen King |
| Perustuu | Stephen Kingin romaaniin |
| Tuottaja | Stephen King |
| Säveltäjä | W. G. Snuffy Walden |
| Pääosat |
Gary Sinise Molly Ringwald Jamey Sheridan Ruby Dee Miguel Ferrer Corin Nemec Adam Storke Rob Lowe |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Warner Bros. |
| Ensi-ilta | 1994 |
| Kesto | 359 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Tukikohta (The Stand) on vuonna 1994 tehty minisarja, joka perustuu kirjailija Stephen Kingin samannimiseen romaaniin. Minisarjan on ohjannut Mick Garris ja käsikirjoituksesta sekä tuottamisesta on vastannut itse Stephen King. King esiintyy myös aiempiin elokuviin verrattuna isommassa cameoroolissa.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tappava virus karkaa salaisesta tukikohdasta sotilaspoliisin ja hänen perheensä mukana. Ajan myötä ”Kapteeni Trippsiksi” nimetty superinfluenssa levittäytyy ympäri Yhdysvaltoja. Se on erittäin tappava tauti, eikä siihen ole olemassa parannuskeinoa. Pieni osa väestöstä on kuitenkin mysteerisellä tavalla immuuneja taudille ja kun kaikki muut ovat kuolleet, he alkavat nähdä unia kahdesta henkilöstä: Nebraskassa elävästä, päivittäin Jumalaa rukoilevasta vanhasta naisesta, Äiti-Abigailista, sekä aavikolla liikkuvasta demonisesta miehestä, Randall Flaggista. Immuunit alkaavat kukin valita puolensa, joko Abigailin johtaman Boulderin vapaavyöhykkeen tai Flaggin hallinnoiman Las Vegasin, ennen viimeistä välienselvittelyä, joka tulee päättämään, kumpi joukko voittaa luomakunnan herruuden.
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Gary Sinise | … | Stu Redman |
| Molly Ringwald | … | Frannie Goldsmith |
| Jamey Sheridan | … | Randall Flagg |
| Ruby Dee | … | Abigail Freemantle |
| Miguel Ferrer | … | Lloyd Henreid |
| Corin Nemec | … | Harold Lauder |
| Adam Storke | … | Larry Underwood |
| Rob Lowe | … | Nick Andros |
Arvioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano sanoo minisarjan latistuvan hyvän alun jälkeen ja antaa sille kolme tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0
| Romaanit |
Carrie (1974) - Painajainen (1975) - Hohto (1977) - Tukikohta (1978) - Kosketus (1979) - Tulisilmä (1980) - Cujo (1981) - Christine, tappaja-auto (1983) - Uinu, uinu lemmikkini (1983) - Ihmissuden vuosi (1983) - Talismaani (1984; Peter Straubin kanssa) - Se (1986) - Lohikäärmeen silmät (1987) - Piina (1987) - Kolkuttajat (1987) - Pimeä puoli (1989) - Tarpeellista tavaraa (1991) - Julma leikki (1992) - Doloreksen tunnustus (1992) - Uneton yö (1994) - Naisen raivo (1995) - Kuoleman käytävä (1996) - Epätoivon kaupunki (1996) - Kalpea aavistus (1998) - Eksyneiden jumala (1999) - Unensieppaaja (2001) - Pimeyden talo (2001; Peter Straubin kanssa) - Buick 8 (2002) - Kuulolla (2006) - Liseyn tarina (2006) - Tapahtumapaikkana Duma Key (2008) - Kuvun alla (2009) - 22.11.63 (2011) - Tervetuloa Joylandiin (2013) - Tohtori Uni (2013) - Herääminen (2014) - Mersumies (2014) - Etsivä löytää (2015) - Viimeinen vartio (2016) - Gwendyn lipas (2017; Richard Chizmarin kanssa) - Ruususen uni (2017; Owen Kingin kanssa) - Ulkopuolinen (2018) - Keveys (2018) - Laitos (2019) - Myöhemmin (2021) - Billy Summers (2021) - Gwendyn viimeinen tehtävä (2022; Richard Chizmarin kanssa) - Satumaa (2022) - Holly (2023) |
|---|---|
| Musta torni -sarja |
Revolverimies (1982) - Kolme korttia pakasta (1987) - Joutomaa (1991) - Velho (1997) - Callan sudet (2003) - Susannan laulu (2004) - Musta torni (2004) - Tuulen avain (2012) |
| Novelli- ja pienoisromaanikokoelmat |
Yön äänet (1978) - Kauhun vuodenajat (1982) - Jälkeen keskiyön/Ennen aamunkoittoa (1985) - Sydänyö (1990) - Painajaisia ja unikuvia (1: Yksinäinen sormi / 2: Anteeksi, oikea numero) (1993) - Pedon sydän (1999) - Maantievirus matkalla pohjoiseen: 14 kolkkoa tarinaa (2002) - Auringonlaskun jälkeen (2008) - Pimeä yö, tähdetön taivas (2010) - Mitä enemmän verta (2020) |
| Richard Bachmanin nimellä kirjoitetut |
Raivo (1977) - Pitkä marssi (1979) - Vimma (1981) - Juokse tai kuole (1982) - Kirous (1984) - Teloittajat (1996) |
| Suomentamattomat teokset |
The Colorado Kid (2005) - Blaze (2007) - Blockade Billy (2010) - The Bazaar of Bad Dreams (2015) - You Like It Darker (2024) |
| Tulevat julkaisut |
Never Flinch (2025) |
| Asiateokset |
Danse Macabre (1981) - Nightmares in the Sky (1988) - Kirjoittamisesta (2000) - Secret Windows (2000) - Faithful (2004; Stewart O'Nanin kanssa) - Guns (2013) |
| E-kirjat |
Riding the Bullet (2000) - The Plant (2000; keskeneräinen) - Ur (2009) - Mile 81 (2011) - A Face in the Crowd (2012; Steward O'Nanin kanssa) |
| Käsikirjoitukset elokuviin |
Creepshow – yöjuttu (1982) - Paholaisen silmät (1985) - Hopealuoti (1985) - Maximum Overdrive (1986; myös ohjaajana) - Uinu, uinu lemmikkini (1989) - Unissakävelijät (1992) - Kunnes kuolema meidät erottaa (2014) - Cell (2015; Adam Allecan kanssa) |
| Käsikirjoitukset televisioon |
Sorry, Right Number (1988) - Kultaiset vuodet (1991) - Tukikohta (1994) - Stephen Kingin Hohto (1997) - Chinga (1998; Chris Carterin kanssa) - Myrskyn silmässä (1999) - Rose Red (2002) - Stephen Kingin Sairaala (2004) - Stephen Kingin Desperation (2006) - Päitä tippuu (2014) - Liseyn tarina (TBA) |
| Sarjakuvateokset |
Creepshow (1982) - The Dark Tower (2007-) - The Stand (2008-2012) - The Talisman (2009-2010) - American Vampire (2010) - N. (2010) - Road Rage (2012) - The Dark Man (2013) |
| Muita artikkeleita |