Teho-osasto

Teho-osasto on sairaalaosasto, jossa hoidetaan tehohoitoa vaativia, kriittisessä tilassa olevia tai muuten elintoimintojen tarkkailua edellyttäviä potilaita.^[1] Tehohoidon tavoitteena on voittaa aikaa sairauden hoitamiseen ja paranemiseen. Teho-osaston henkilökunta on erityiskoulutettua. Monella teho-osastolla valtaosa potilaista on kytkettynä elintoimintoja mittaaviin laitteisiin.^[1] Elintoimintoja ylläpitävillä laitteistoilla voidaan tukea esimerkiksi hengitystä ja verenkierron tai sisäelinten toimintaa.^[2] Töölön sairaalan neurokirurgian klinikalle avattiin Suomen ensimmäinen tehostetun valvonnan osasto vuonna 1959.^[3] Suomen ensimmäiset teho-osastot avattiin Kuopion keskussairaalaan 6. tammikuuta 1964 ja Helsingin lastenklinikkaan 9. tammikuuta 1964.^[4]

Yliopistollisissa sairaaloissa voi olla monta eri teho-osastoa, kuten lasten teho-osasto,^[5][6] sydänteho^[7][8] ja traumateho.^[9] Valtionneuvoston asetuksen erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä (336/2011) mukaan vaikeiden palovammojen tehohoito ja elinsiirrot on keskitetty Helsingin yliopistolliseen sairaalaan sekä ylipainehappihoito Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.^[10]

Tehovalvontaosastolla hoidetaan potilaita, joilla on yhdestä kahteen lievää tai yksi keskivaikea elintoimintahäiriö tai sen uhka. Valvontaa ja hoitoa toteutetaan vähemmillä laitteilla ja lääkehoito on yksinkertaisempaa kuin teho-osastolla.^[11] Valvontaosastolla annettava hoito on kevyempää kuin teho-osastolla, mutta vaativampaa kuin taas vuodeosastolla.^[12]

Tehohoidon kustannukset ovat noin 3 000-3 500 euroa vuorokaudessa riippuen potilasryhmästä. Nämä kustannukset muodostuvat hoidossa käytettävästä suuresta henkilöstömäärästä ja teknologiasta.^[13] Nämä kustannukset tulevat yhteiskunnalle.^[14] Sairaalan hoitopäivämaksu potilaalle on korkeintaan 49,60 euroa vuorokaudessa vuonna 2023. Tartuntatautilain mukaan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi annettava tutkimus ja kiireellinen hoito Suomessa on potilaalle maksutonta.^[15]

Vastasyntyneiden teho-osastoilla hoidetaan vastasyntyneitä sekä alle 1-vuotiaita lapsia. Suurin osa tehohoitoa tarvitsevista lapsista on ennenaikaisesti syntyneitä.^[16] Vastasyntyneen elvytyksen Käypä hoito -suosituksen mukaan kaikissa synnytyssairaaloissa tulee olla valmius huonokuntoisen vastasyntyneen hoitoon.^[17] Ennen raskausviikkoa 32 syntyvien ennenaikaisten lasten tehohoito on keskitetty Suomessa yliopistollisiin sairaaloihin valtionneuvostn asetuksella erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (8/2021).^[18] Vastasyntyneistä noin 10 % tarvitsee syntymän jälkeen erityistä tarkkailua ja hoitoa syntymän jälkeen. Ennenaikaisen syntymän lisäksi tehohoidon tarvetta voivat aiheuttaa äidin sairaudet, kuten diabetes sekä äidin päihteiden tai joidenkin lääkkeiden käyttö raskausaikana.^[19] Suomessa vastasyntyneiden tehohoitopaikkoja on yhteensä 98.^[13] Vastasyntyneiden lasten teho-osaston välineisiin kuuluvat esimerkiksi keskoskaapit.^[20]

Psykiatristen sairaaloiden teho-osastoilla henkilökuntaa on tavanomaista psykiatrista osastoa enemmän.^[21] Tällöin vakavan mielenterveyden häiriön akuutissa vaihessa olevan potilaan synnyttämiä mahdollisia vaaratilanteita pystytään minimoimaan ja potilaan itsensä tai muiden vahingoittamispyrkimyksiin kyetään puuttumaan paremmin.^[22]

Suomessa käynnistyy työ teho- ja valvontahoidon valtakunnallisten tavoitteiden luomiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän puheenjohtajana toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan teho-osaston ylilääkäri Stepani Bendel. Siinä yhteydessä luodaan suunnitelma alueellisesta ja valtakunnallisesta varautumisesta esimerkiksi pandemiatilanteisiin. Samalla on tarkoitus käsitellä tilannekuvan ylläpitoa sekä suunnitella osaavan henkilöstön saatavuutta poikkeustilanteissa. Samalla arvioidaan tehohoitokapasiteetin tarve ja millainen valmius tehoitoon on oltava. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén totesi keväällä 2022, että Suomeen tarvitaan 100 tehohoitopaikkaa lisää. Yhden tehohoitopaikan vuosikustannus on 1 000 000 euroa ja sadan tehohoitopaikan lisääminen maksaisi 100 000 000 euroa. Puolet tästä on palkkakuluja ja puolet laite-, lääke- ja infrakuluja. Jatkossa tehohoitopaikkojen perustamisesta päättävät perustettavat hyvinvointialueet. Lainsäädännöllä tehohoitopaikkojen lukumäärää ei määrätä. Jos tästä määrättäisiin lainsäädännöllä, tulisi siihen osoittaa myös rahoitus.^[23] Työryhmän esitys valmistui 24. helmikuuta 2023. Se ehdottaa neiportaisen toimintamallin käyttöönottoa Suomen sairaaloissa. Mallissa on tärkeää turvata henkilöstön saatavuus sekä kattavan tilannekuvan ylläpito. Työryhmän esityksessä todetaan, että Suomessa on yhteensä 300 teho- ja valvontahoitopaikkaa aikuisille. Lapsille teho- ja valvontahoitopaikkoja on 30. Se ehdottaa tehopaikkojen akkreditointia, jossa selviää tarvittavat tilat, välineet ja henkilökunta. Suomen nykyistä teho- ja valvontahoitopaikkojen lukumäärää työryhmä piti riittävänä, jos kaikki tehohoitajavakanssit olisivat täynnä. Työryhmä ehdottaa lisäksi myös 300 tehohoitoon perehdytetyn hoitajan palkkaamista, jotta tehohoito kykenee selviytymään poikkeustilanteista. Nämä 300 koulutettua hoitajaa työskentelisivät monessa eri yksikössä, mutta poikkeustilanteissa heidät sjoitettaisiin teho-osastoille. Näin poikkeustilanteissa voidaan hoitaa noin 120 poikkeustilanteen johdosta tullutta tehopotilasta ilman että sairaaloiden muuta toimintaa tulisi vähentää.^[24]

• Luettelo Suomen julkisen terveydenhoidon tehohoitopaikoista
• MET-ryhmä
• Tehohoitolääketiede

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Teho-osasto Wikimedia Commonsissa

• Elli Harju & Linda Laine (17.3.2020) Hus valmistautuu kaksinkertaistamaan tehohoitopaikkojen määrän – Lista: täällä sijaitsevat Suomen tehohoitopaikat (iltalehti.fi)
• Satuhetki lievittää pikkupotilaan kipuja ja stressiä (Arkistoitu – Internet Archive) (duodecim.fi)