Taisto Wesslin

Taisto Aatos Wesslin (23. heinäkuuta 1941 Helsinki – 7. heinäkuuta 2010)^[1] oli suomalainen säveltäjä, sovittaja ja kitaristi.^[2] Lauluistaan hän sai viisi kultalevyä.^[2]

Wesslinin ollessa kaksivuotias hänet lähetettiin sotalapsena Ruotsiin. Suomeen hän palasi kouluikäisenä.

Wesslin aloitti kitaransoiton kahdeksanvuotiaana, ensin Torsten Tapion, sitten kuuluisan kitaristin Ivan Putilinin oppilaana. Wesslin soitti ensimmäisessä oppilaskonsertissaan 11-vuotiaana ja hoiti 14-vuotiaana Arto Juuselan kanssa kahdestaan koko konsertin soittaen muun muassa Enrique Granadosin Espanjalaisen tanssin nro 5. Esikuvana hänellä oli muun muassa brasilialainen Laurindo Almeida.

Nuorena Wesslin muutti Ruotsiin ja alkoi soittaa myös sähkökitaraa ja sillä rockia, muun muassa rockyhtyeessä Nana's style boys.

Radiosähköttäjäksi kouluttautunut Wesslin ryhtyi vuonna 1964 muutaman merillä vietetyn vuoden jälkeen ammattimuusikoksi. Hän soitti yhtyeessä Stig Löfstrands Sixty sex Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, säesti Ray Adamsia, Lill-Babsia, Lill Lindforsia, Ingmar Johanssonia, Arja Saijonmaata ja Delta Rhythm Boys -yhtyettä.

Suomeen palattuaan Wesslin sai monipuolisena ammattikitaristina pian vahvan aseman radiossa (YLE), televisiossa ja levystudioissa. Hän soitti solistina Radion sinfoniaorkesterissa, Helsingin kaupunginorkesterissa, Suomen kansallisoopperan orkesterissa, teattereissa ja produktioissa, ”yleistyönantajinaan” Jaakko Salo, Onni Gideon, Rauno Lehtinen, Ossi Runne, Heikki Annala, Mikko von Deringer, Ilkka Kuusisto ja George de Godzinsky. Hän soitti myös 25 vuoden ajan Eino Virtasen juontamassa television Lauantaitanssit-ohjelmassa.

Wesslinin ensimmäisiä levytyksiä Suomessa oli Irwin Goodmanin laulama Ryysyranta. Hänen kitaransa soi kaikissa Goodmanin 1970-luvun levytyksissä. Wesslin julkaisi viisi soololevyä ja viisi Taisto Wesslin & Pentti Lasanen Duo -levyä Pentti Lasasen kanssa.

Wesslinistä tuli säveltäjä 1960-luvun lopulla: Ylen toimittaja Heikki Annala pyysi häntä säveltämään viikoittain yhden sävelmän Studio Liisa-nimiseen radio-ohjelmaan. Tätä jatkui neljän vuoden ajan. Wesslinin suurin menestys on kuitenkin Eino Leinon teksteihin Perttu Hietasen kanssa tehdyt laulut, joista hän sai viisi kultalevyä.

Säveltämäänsä Kirkon Raamattuvuoden 1993 teemalaulua Wesslin laajensi teokseksi Via Vitae, joka on soinut muun muassa Aki Kaurismäen elokuvissa Mies vailla menneisyyttä ja Laitakaupungin valot. Kaurismäen elokuvassa Kauas pilvet karkaavat Wesslin esiintyi kitaristina ja orkesterin johtajana.

Wesslin sävelsi myös lastenmusiikkia, muun muassa suositun musikaalin Nooan Arkki Pauli Ylitalon teksteihin, lastenlauluja Margareta Othman-Sundellin sanoituksiin, lauluja kuulovammaisille lapsille – laulelmia muun muassa Tatu Pekkarisen sanoituksiin sekä iskelmiä.

Teostossa hänellä on säveltäjänä tai sovittajana merkittyjä teoksia noin tuhat, Gramexissa noin 4 357 raitaa^[3].

Pentti Lasasen kanssa perustettu Taisto Wesslin & Pentti Lasanen Duo konsertoi vuosien ajan muun muassa Suomessa, Norjassa, Saksassa, Espanjassa, Indonesiassa ja Islannissa.

Kapellimestarina Wesslin toimi muun muassa Barbara Helsingiuksen, Vesa-Matti Loirin, Katri Helenan, Tapio Heinosen, Pasi Kauniston, Markus Allanin, Brita Koivusen, Reima Helmisen ja Kai Lindin levyillä tai kiertueilla.

• Taste of Wesslin (1977)
• Taisto Wesslin & kitara (1979)
• Romantic arctic suite for guitar (1984)
• Johnny Guitar (1989)
• Barcelona (1992)
• Kauneimmat muistot (1995)
• Soitellaan / Vi hörs / Two's company] (1997)

• www.taistowesslin.com
• Taisto Wesslinin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
• Taisto Wesslin Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
• Taisto Wesslinin esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Taisto Wesslinin sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Taisto Wesslinin sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Taisto Wesslinin sovitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)