Ero sivun ”Rosa Meriläinen” versioiden välillä

Rosa Meriläinen
Rosa Meriläinen vuonna 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt	31. joulukuuta 1975 (ikä 48) Tampere
Poliitikko
Puolue	Vihreä liitto
Asema	kansanedustaja (2003–2007)
Kotipaikka	Tampere
Koulutus	yhteiskuntatieteiden maisteri
Aiheesta muualla
Virallinen sivu
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Rosa Anneli Meriläinen^[1] (ent. Särkelä,^[2] s. 31. joulukuuta 1975 Tampere^[1]) on suomalainen kirjailija, poliitikko ja järjestöjohtaja.

Hän toimi vihreiden kansanedustajana 2003–2007 ja kaupunginvaltuutettuna Tampereella 2001–2008. Sen jälkeen hän on kirjoittanut useita tietokirjoja ja kolme romaania. Koulutukseltaan Meriläinen on yhteiskuntatieteiden maisteri. Meriläinen on toiminut pääsihteerinä Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:ssä järjestön perustamisesta vuodesta 2018 alkaen.^[3][4] Hän oli mukana Big Brother Vip -kaudella, jota esitettiin Nelonen-kanavalla toukokuussa 2021.^[5]

1990-luvun alussa Meriläinen näytteli televisiosarjassa Metsolat Veera Heikkistä.^[6] Hän on näytellyt myös YLE 2:n kuunnelmissa 1984–1993 ja Turun kaupunginteatterin näytelmissä 1987–1988.^[1]

Meriläinen opiskeli Tampereen yliopistossa valtio-oppia^[7] ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi 2001.^[1] Hän teki pro gradu -työnsä aiheesta Onko narkomaani kansalainen?^[8] Vuodet 2001–2003 Meriläinen työskenteli yhteiskuntatieteiden tutkijana Tampereen yliopistossa ja teki väitöskirjaa huumausainepolitiikasta.^[1][9]

Meriläinen oli aktiivisesti mukana ylioppilaskunnan toiminnassa: hän oli Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan (Tamy) edustajiston jäsen ja hallituksen jäsen (1996–1997), ja työskenteli Tamyn tasa-arvoprojektisihteerinä.^[7][14] Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa hän oli vuoden 1998.^[1]

Vuonna 2001 Meriläinen oli perustamassa Attacia Suomeen ja oli sen ensimmäisen johtoryhmän jäsen.^[15][16]

Meriläinen toimi vihreiden puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtajana 1997–1999^[17], puoluehallituksen jäsenenä 1999–2001^[18] ja puolueen varapuheenjohtajana 2001–2003^[19]. Hän työskenteli eduskunnassa kansanedustaja Satu Hassin avustajana 1997–1999.^[1][9]

Meriläinen on myös johtanut vuosiksi 2002–2005 hyväksytyn puolueen periaateohjelman ”Maailma muuttuu, koska sitä muutetaan” valmistelua.^[20] Hän on johtanut myös vihreiden demokratiatyöryhmää^[21], kulttuurityöryhmää^[22][23] ja työelämätyöryhmää^[23].

Eduskuntakauden jälkeen Meriläinen oli myös Vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen 2007–2011^[24][25] ja ohjelmapäivitystyöryhmän puheenjohtaja 2007–2009.

Meriläinen valittiin 25-vuotiaana Tampereen kaupunginvaltuustoon vihreiden äänikuningattarena 1 465 äänellä kunnallisvaaleissa 2000.^[12][26] Hän toimi Tampereen kaupunginhallituksen toisena varapuheenjohtajana 2001–2002.^[1] Hän teki aloitteita muun muassa siviilipalvelusmiesten määrän lisäämisestä ja pienten teatteriryhmien tukemisesta.^[26]

Meriläinen uusi valtuustopaikkansa 783 äänellä kunnallisvaaleissa 2004.^[13][27] Hän on ollut jäsenenä myös Pirkanmaan maakuntavaltuustossa.^[1] Kauden 2005–2008 jälkeen Meriläinen ei ole toiminut kunnallisissa luottamustoimissa.

Rosa Meriläinen oli ensimmäisen kerran ehdolla eduskuntaan vaaleissa 1999, mutta jäi 1 522 äänellä varasijalle.^[10] Eduskuntavaaleissa 2003 hänen äänimääränsä nousi 5 050:een ja hänet valittiin kansanedustajaksi.^[11] Kaudella 2003–2007 Meriläinen oli jäsenenä suuressa valiokunnassa, hallintovaliokunnassa ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä varajäsenenä perustuslakivaliokunnassa ja Kansaneläkelaitoksen valtuustossa.^[1]

Meriläinen oli kansanedustajana aktiivinen: Hän teki 18 lakialoitetta, 15 talousarvioaloitetta, viisi toimenpidealoitetta ja 74 kirjallista kysymystä.^[28] Hän teki aloitteita muun muassa opintotukilain, asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain, eläinsuojelulain ja parisuhdelain muuttamisesta sekä kirkon ja valtion erottamiseksi toisistaan.^{[28][29][30][31]} Meriläinen vastusti turvapaikanhakijoiden pikakäännytyksiä^[32] ja teletunnistetietojen tallentamista ^[33].

Hän vastasi eduskuntaryhmässä vihreiden köyhyyspaketin valmistelusta^[34] ja opintoaikojen lyhentämiseen tähtäävästä ohjelmasta^[35].^[36] Osan ajasta Meriläinen toimi myös vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana.^[1]

Meriläinen koki tulleensa kiusatuksi ollessaan kansanedustaja.^[37]

Kohut

Meriläinen herätti huomiota muun muassa käyttämällä eduskunnassa poikkeuksellisen lyhyttä minihametta, ”roiskeläppää”, ja rintamerkkiä, jossa luki ”vittu haisee hyvältä”.^[38] Kansanedustajan työstä hän raportoi värikkäästi kotisivuillaan ilmestyneessä päiväkirjassa.^[39][40]

Meriläinen tunnusti huhtikuun 2004 Image-lehdessä käyttäneensä kannabista vuotta aiemmin, eli kansanedustajakautensa aikana.^[41] Asiasta heräsi kohu ja kun MTV3 haastatteli Meriläistä asiasta, hän romahti kesken haastattelun polvilleen. Hän aloitti 5. toukokuuta sairausloman vakavan uupumuksen takia.^[40] Uupumus oli diagnosoitu jo viikkoa aiemmin 29. huhtikuuta, mutta Meriläinen yritti työskennellä kansanedustajana siitä huolimatta.^[40] Hän palasi töihin eduskunnan syyskauden alkaessa.^[42] Meriläinen sai tapauksesta vapauttavan tuomion käräjäoikeudessa, eikä hovioikeus ottanut asiaa käsittelyyn.^[43]

Meriläinen oli kansanedustajan työstä kauden aikana poissa hieman yli neljä kuukautta sairauslomalla ja kahdeksan kuukautta äitiyslomalla.^[36] Syyskuussa 2006 hän ilmoitti ettei pyri jatkokaudelle enää vuoden 2007 eduskuntavaaleissa.^[44]

Meriläinen palasi politiikkaa asettuessaan EU-vaaliehdokkaaksi vuoden 2024 vaaleissa. Edellisen kerran Meriläinen oli ehdolla vaaleissa kaksikymmentä vuotta aikaisemmin kunnallisvaaleissa 2004.^[45][46]

2000-luvun alussa Meriläinen piti Sisters-lehdessä Isosisko-palstaa.^[47] Eduskuntakauden jälkeen Meriläinen on kirjoittanut kolumneja Helsingin Sanomiin.

Vuonna 2007 ilmestyi Meriläisen ja hänen silloisen puolisonsa Simo Frangénin päiväkirjateos Nollasta ykköseksi, joka kertoo heidän lapsensa ensimmäisestä elinvuodesta.^[48] Meriläisen esikoisromaani, vuo­den 1918 Tam­pe­reelle ja sisällissotaan sijoittuva Nainen punainen ilmestyi vuonna 2012.^[49][50] Meriläinen on kirjoittanut myös feministisiä tietokirjoja tutkija Liisa Huhdan kanssa.^[51][52] Meriläinen julkaisi 2022 yhdessä Kari Häkämiehen kanssa dekkarin Epäpyhä liitto.^[53]

Rosa Meriläisen isä on tuottaja Ari Meriläinen ja äiti näyttelijä Anneli Ranta-Meriläinen.^[1] Ari Meriläinen on säveltäjä Usko Meriläisen ja tanssija-koreografi Ruth Matson poika. Näyttelijä Lena Meriläinen on Ari Meriläisen sisar.^[54] Rosa Meriläisen biologinen isä on Vantaan kaupunginvaltuutettu Jussi Särkelä.^[55][56]

Meriläinen meni 21-vuotiaana naimisiin opiskelutoverinsa kanssa. Kolmen vuoden avioliitto päättyi eroon vuonna 2001.^[57]

Vuodesta 2004 Meriläinen oli kihloissa toimittaja-käsikirjoittaja Simo Frangénin kanssa.^[58] Heillä on vuonna 2006 syntynyt Frans-niminen lapsi.^[59][60] Meriläinen ja Frangén valittiin Vuoden positiivisimmiksi tamperelaisiksi vuonna 2009.^[61] Pari ilmoitti eroavansa tammikuussa 2017.^[62]

Meriläinen kihlautui helmikuussa 2017 ja avioitui lokakuussa 2017 toimittaja-tietokirjailija Tuomas Murajan kanssa. He asuvat uusperheenä Helsingin Töölössä.^[63][64][65]

Marraskuussa 2022 Meriläinen saavutti taekwondossa mustan vyön.^[66]

• Meriläinen, Rosa & Säteri, Matti (toim.): Seksibisnes. (Pultti 3) Helsinki: Vihreä sivistysliitto, 1999. ISBN 952-5078-11-6
• Meriläinen, Rosa (toim.): Mikä on Attac. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27472-0
• Puheet ovat tekoja. (Pamfletti 2) Helsinki: Vihreä Lanka, 2007. ISBN 978-951-98412-2-9
• Meriläinen, Rosa & Frangén, Simo: Nollasta ykköseksi. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21115-0
• Huhta, Liisa & Meriläinen, Rosa: Kilttien kapina: Tottelemattomuuden alkeet naisille. Helsinki: Edita, 2008. ISBN 978-951-37-5279-8
• Huhta, Liisa & Meriläinen, Rosa: Feministin käsikirja. Helsinki: Ajatus, 2009. ISBN 978-951-20-7585-0
• Valtio. (Teesi-sarja) Helsinki: Teos, 2010. ISBN 978-951-851-197-0
• Hyvät miehet ja herrat!. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-356-1
• Meriläinen, Rosa & Särmä, Saara: Anna mennä. Opas hauskempaan elämään. Helsinki: Kustantamo S & S, 2016. ISBN 9789515238320

• Nainen punainen. Helsinki: Teos, 2012. ISBN 978-951-851-385-1
• Osteri. Helsinki: Teos, 2016. ISBN 978-951-851-608-1
• Virhe. Helsinki: Teos, 2019. ISBN 978-951-851-931-0.
• Häkämies, Kari & Meriläinen, Rosa: Epäpyhä liitto. Helsinki: Teos, 2022. ISBN 978-952-363-244-8
• Häkämies, Kari & Meriläinen, Rosa: Presidentintekijän kuolema. Helsinki: Teos, 2023. 978-952-363-421-3.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rosa Meriläinen.

• Sitaatteja aiheesta Rosa Meriläinen Wikisitaateissa
• Rosa Meriläisen kotisivut
• Rosa Meriläinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
• Rosa Meriläisen kolumnit Helsingin Sanomissa
• Rosa Meriläinen Prosak-proosaklubilla 13.9.2016, Kirjastokaista-video