Toimi Kankaanniemi
| Toimi Kankaanniemi | |
|---|---|
 Toimi Kankaanniemi vuonna 2023. |
|
| Suomen kehitysyhteistyöministeri | |
|
Ahon hallitus
26.4.1991–28.6.1994 |
|
| Kansanedustaja | |
|
21.3.1987–19.4.2011
22.4.2015–16.4.2019 2.7.2019–4.4.2023 |
|
| Ryhmä/puolue |
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä (1987–2011) Perussuomalaisten eduskuntaryhmä (2015–2023) |
| Vaalipiiri | Keski-Suomen vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. helmikuuta 1950 Tyrvää |
| Ammatti | kansanedustaja |
| Tiedot | |
| Puolue | Perussuomalaiset (2013–) |
| Muut puolueet |
Suomen Kristillisdemokraatit (vuoteen 2011) |
| Koulutus | sosionomi (1975) |
Toimi Olavi Kankaanniemi (s. 26. helmikuuta 1950 Tyrvää) on suomalainen poliitikko ja valtiopäiväneuvos. Hän on perussuomalaisten entinen kansanedustaja Keski-Suomen vaalipiiristä, eduskunnan tilintarkastaja kevääseen 2020 asti[1] ja Suomen Kuntaliiton hallituksen jäsen.[2] Kankaanniemi on toiminut perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana lyhyen ajan vuonna 2017. Kankaanniemi oli Suomen Kristillisen Liiton presidenttiehdokas vuoden 1994 vaaleissa.
Kankaanniemi on toiminut kristillisdemokraattien (vuoteen 2001 Suomen Kristillisen Liiton) kansanedustajana vuosina 1987–2011 ja hän oli Suomen Kristillisen Liiton puheenjohtaja vuosina 1989–1995. Hän oli Ahon hallituksessa ministeri, joka vastasi kehitysyhteistyöstä sekä raittius- ja alkoholiasioista. Perussuomalaisten kansanedustajana Kankaanniemi on ollut vuosina 2015–2023.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kankaanniemi kirjoitti ylioppilaaksi Vammalan yhteislyseosta vuonna 1971 ja suoritti kunnallistutkinnon (sosionomi) Tampereen yliopistossa vuonna 1975. Hän on työskennellyt Kaarinan ja Keikyän kunnissa. Siikaisten vs. kunnanjohtajana hän oli 25-vuotiaana. Vuosina 1976–1987 hän oli Uuraisten kunnansihteeri (nykyinen hallintojohtaja) ja hoiti viransijaisena kunnanjohtajan tehtävää vuosina 1978–1979.[3]
Aiemmin hän on ollut muun muassa Keski-Suomen maakuntaliiton hallituksen sekä Keski-Suomen Osuuspankin hallintoneuvoston ja Osuuskauppa Keskimaan edustajiston jäsen. Hän on ollut myös Vapon ja Yleisradion hallintoneuvoston jäsen.
Kankaanniemi oli vuosina 2001–2014 Uuraisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Vuodesta 2013 alkaen hän on Suomen Kuntaliiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsen sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Kehitysyhtiö Jykes Oy:n hallituksen jäsen. Hän on myös kahden osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Hän on kuulunut myös Keski-Suomen Liiton maakuntavaltuustoon sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuustoon vuosina 2001–2014.
Kankaanniemi oli Suomen Kristillisen Liiton Keski-Suomen piirin puheenjohtaja 1983–1989, puolueen puheenjohtaja 1989–1995 ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja 1995–1996.[3] Puoluejohtajana hän vei puoluetta keskustalaiseen suuntaan. Hänen johdollaan puolue saavutti vuoden 1991 eduskuntavaaleissa vaalivoiton ja puolueen kansanedustajamäärä nousi viidestä kahdeksaan ja puolue nousi ensimmäistä kertaa hallitukseen.
Ministerinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1991 vaalivoiton jälkeen SKL nousi Ahon hallitukseen, jossa Kankaanniemi oli ulkoasiainministeriössä kehitysyhteistyöministerinä ja sosiaali- ja terveysministeriössä alkoholi- ja raittiusasioista vastaavana ministerinä. Hallituksessa hän oli vaa’ankieliasemassa yhtäältä keskustan ja toisaalta kokoomuksen ja RKP:n välillä. Hänen kantansa ratkaisi muun muassa Suomen ulkopoliittisen linjan uuden määrittelyn Paavo Väyrysen mukaan sekä EU-jäsenyyteen liittyneen maatalouden kotimaisen tukipaketin keskeisen sisällön.
Kankaanniemen aloitteesta ja johdolla laadittiin Suomen ensimmäinen kehitysyhteistyöstrategia. Tuolloin Suomi saavutti kehitysyhteistyöpanostuksessa 0,7 %:n osuuden BKT:sta. Kankaanniemi osallistui varakuvernöörinä Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuosikokoukseen sekä puhui YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa. Ministerikaudellaan hän vieraili kaikissa Suomen kehitysyhteistyön kohdemaissa.
Ministerinä Kankaanniemi kuului kaikkiin ministerivaliokuntiin. Hän oli myös Suomen EU-jäsenyysneuvotteluja johtaneen ministeriryhmän jäsen. Hän ei tukenut jäsenyyttä, vaan piti Suomen etujen mukaisena pysyttäytymistä Euroopan talousalueessa (ETA). Hänen tavoitteenaan oli turvata pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli, jota silloinen Norjan Kristillisen Kansanpuolueen puheenjohtaja ja pitkäaikainen pääministeri Kjell Magne Bondevik myös voimakkaasti tuki. Kankaanniemi erosi kesällä 1994 Ahon hallituksesta, kun pääministeri ei sallinut hänen äänestää Suomen EU-jäsenyyttä vastaan. Hän ei tukenut myöskään Suomen liittymistä Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU) ja yhteiseen eurovaluuttaan 1998.
Kankaanniemi oli ehdokkaana vuoden 1994 presidentinvaalissa. Hän oli ehdokkaana europarlamenttivaaleissa vuosina 1996 ja 2014. Näissä hän sai ääniä noin 24 000 ja 19 000 kappaletta.
2011–2019
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syksyllä 2011 Kankaanniemi ilmoitti eroavansa kristillisdemokraateista. Syynä oli hallituksen EU-politiikka, etenkin ERVV:n vakuuksien kasvatus ja EVM:n tuleva hyväksyminen ja kuntajakouudistukset.[4][5] Syksyllä 2012 hänet valittiin kunnanvaltuustoon sitoutumattomana perussuomalaisten ehdokaslistalta Uuraisilla. Toukokuussa 2013 hän liittyi perussuomalaisten jäseneksi.[6] Hän oli puolueen eurovaaliehdokkaana vuoden 2014 vaaleissa.[7]
Eduskuntavaaleissa 2015 Kankaanniemi valittiin eduskuntaan perussuomalaisten ehdokkaana Keski-Suomesta. Hän pääsi seitsemännelle vaalikaudelleen noin 6 500 äänellä. Kankaanniemi osallistui hallitusneuvotteluihin, mutta vetäytyi neuvotteluista toukokuussa 2015 kun kävi ilmi, että hän oli lähettänyt seksuaalisävytteisiä viestejä puolueensa toiminnassa mukana olleille naisille Facebookin kautta syksyllä ja talvella 2014–2015.[8][9]
Kankaanniemi ilmoitti Twitterissa 13. kesäkuuta 2017, että hän eroaa Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta.[10] Puolueen eduskuntaryhmä oli juuri sitä ennen jakaantunut.
Kankaanniemi putosi eduskunnasta vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, mutta nousi sinne pian takaisin varasijalta Teuvo Hakkaraisen tultua valituksi europarlamenttiin toukokuussa 2019.[11]
Kankaanniemi on kaikkien aikojen kymmenenneksi useimmin täysistunnossa puhunut kansanedustaja[12].
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kankaanniemi on naimisissa ja hänellä on kaksi poikaa, yksi tytär ja neljä lastenlasta.[13] Kankaanniemi on helluntailainen.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hämäläinen, Veli-Pekka & Tiainen, Paula: "Tietenkään en varautunut putoamiseen!" sanoo Susanna Koski – entäs muut eduskunnasta pudonneet? Yle selvitti, mitä heidän elämäänsä kuuluu 29.4.2019. Yleisradio. Viitattu 29.4.2019.
- ↑ Kuntaliiton hallitus 18.4.2019. Suomen Kuntaliitto. Viitattu 29.4.2019.
- ↑ a b Toimi Kankaanniemi Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Toimi Kankaanniemi eroaa kristillisdemokraateista Keskisuomalainen. 1.10.2011. Viitattu 29.6.2013.
- ↑ Vakaa harkinta johti sitoutumattomaksi blogi. 30.09.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ Hagert, Kyösti: Kankaanniemi liittyi perussuomalaisiin Ilta-Sanomat. 29.6.2013. Arkistoitu 2.7.2013. Viitattu 29.6.2013.
- ↑ Hautanen, Suvi: Toimi Kankaanniemi perussuomalaisten EU-vaaliehdokkaaksi Verkkouutiset. 14.2.2014. Viitattu 14.2.2014.
- ↑ Laakso, Antti: Joutsenlahti ihmettelee seksiviestejä: ”Kankaanniemi olisi voinut nousta ministeriksi” 18.5.2015. Ylen uutiset. Viitattu 18.5.2015.
- ↑ http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/jyvaskylalainen-kansanedustaja-lahetti-seksiviesteja-useille-naisille/2047785 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Toimi Kankaanniemi jättää perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajuuden Yle Uutiset. Yleisrdio. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ Kansanmies Teuvo Hakkarainen lähtee Euroopan ytimeen: ”Tykkäävät kun puhun suoraan” – Toimi Kankaanniemi nousee Hakkaraisen tilalle eduskuntaan www.iltalehti.fi. Viitattu 27.5.2019.
- ↑ Eduskunta | Kukaan ei ole puhunut täysistunnoissa niin paljon kuin he – Tässä ovat 11 kaikkien aikojen puheliainta kansanedustajaa Helsingin Sanomat. 26.6.2022. Viitattu 26.6.2022.
- ↑ Toimi Kankaanniemen eurovaavaalisivu 2014 perussuomalaiset.fi. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 18.5.2015.
- ↑ Helluntailaisten pitkä tie poliittiseen osallistumiseen 10.02.2017. Seurakuntalainen.fi. Viitattu 15.3.2018.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hurri, Maija: Toimi Kankaanniemi, periaatteen mies. RV-kirjat. 1993. ISBN 951-606-365-9.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Toimi Kankaanniemi Suomen kansanedustajat. 28.6.2008. Eduskunta.
- Toimi Kankaanniemi Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
|
Edeltäjä: Esko Almgren |
Suomen kristillisen liiton puheenjohtaja 1989–1995 |
Seuraaja: Bjarne Kallis |
