Werner von Essen

Emil Werner von Essen (4. syyskuuta 1875 Heinolan maalaiskunta – 26. syyskuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, opettaja ja taiteilija.^[1]

Von Essenin vanhemmat olivat majuri Alexander von Essen ja Elisabeth Wendela Constance von Sticht. Hän pääsi ylioppilaaksi 1896 Turun ruotsalaisesta reaalilyseosta, valmistui arkkitehdiksi 1901 polyteknillisestä opistosta ja meni 1903 naimisiin arkkitehti Blenda Augusta Nybergin kanssa. Werner von Essen oli Von Essen–Kallio–Ikäläisen arkkitehtitoimiston osakas vuosina 1903–1913.^[2]

Vuosina 1904–1913 arkkitehti von Essen suunnitteli muun muassa Helsingin Katajanokalle, Eiraan, Punavuoreen, Kaartinkaupunkiin ja Töölöön jugend-rakennuksia osoitteisiin Luotsikatu 10 (1904)^[3], Kauppiaankatu 4 (1904),^[4] Kauppiaankatu 6 (1906),^[5] Kauppiaankatu 12 (1906),^[6] Merimiehenkatu 18 (1907),^[7] Erottajankatu 11 (1909),^[8] Engelinaukio 10 (1911),^[4] Engelinaukio 10 – Armfeltintie 6 (1911),^[9] Topeliuksenkatu 9 (1912)^[10][11] ja Mannerheimintie 72 (1912)^[11] sekä joukon muita ^[12] jugend-rakennuksia. Lisäksi arkkitehtitoimisto suunnitteli 1906 valmistuneen talon liikemies Juho Aholalle Lahteen Rautatienkadun ja Harjukadun kulmaan. Von Essen oli syntynyt Heinolan maalaiskunnassa kuten Aholakin, ja he tunsivat toisensa, joten suunnittelijavalinta oli luonnollinen.^[13]

Von Essen on muun muassa suunnitellut RKL:n liiton virallisen merkin ^[14] ikivanhojen ammattikuntaesikuvien mukaan. Merkki hyväksyttiin RKL:n viralliseksi merkiksi liiton perustamisvuonna 1905. Merkin harppi kuvaa mittausvälineenä sitä tarkkuutta, jolla rakentajan on työnsä suoritettava ja kolmio sitä täsmällisyyttä ja suoraviivaisuutta, joka on rakentajan työn edellytyksenä. Merkin aihe muodostaa perusaiheen kaikille järjestön merkeille.^[15]

Von Essen toimi Ateneumissa Taideteollisuuskeskuskoulun rehtorina vuosina 1915–1943. Vuonna 1943 von Essen siirtyi eläkkeelle ja Rafael Blomstedt tuli oppilaitoksen rehtoriksi.^[16][17][18]

Vuonna 2007 Helsingin Sanomien "Mikä on Helsingin kaunein jugend-talo" -äänestyksessä Arkkitehtitoimisto von Essen, Kallio & Ikäläisen suunnittelema Norman talo Katajanokalle Luotsikatu 10:een selvisi yleisöäänestyksessä top 10 -listalle.^[19][20] Vuonna 2010 Ilta-Sanomien ja Oikotie.fi:n Suomen halutuimmat talot -top 100 -listauksessa Arkkitehtitoimisto von Essen, Kallio & Ikäläisen suunnittelema talo Töölöön Topeliuksenkatu 9:een selvisi yleisöäänestyksessä Top60-listalle.^[21]

• Lindh, Tommi: Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta.^{[vanhentunut linkki]} Lisensiaatintutkimus. TKK 2002.