Runoilija ja muusa

Runoilija ja muusa Aleksis Kiven muistomerkki Hengetär siunaa runoilijaa
Nimi	Runoilija ja muusa Aleksis Kiven muistomerkki Hengetär siunaa runoilijaa
Tekijä	Wäinö Aaltonen
Valmistumisvuosi	1926–1928
Taiteenlaji	pronssiveistos, muistomerkki
Korkeus	255 cm, graniittijalusta 120 cm
Leveys	170 cm[1]
Syvyys	175 cm
Sijainti	Kirjastonpuisto, Kulttuuritalo Laikun edusta
Paikkakunta	Tampere[2]
Koordinaatit	61°29'52"N, 23°45'35"E
Infobox OK

Runoilija ja muusa on Wäinö Aaltosen vuosina 1926–1928 veistämä Aleksis Kiven muistomerkki Kulttuuritalo Laikun edustalla Tampereella. Veistos paljastettiin Hämeen heimojuhlien yhteydessä 11. elokuuta 1928.^{[2] [3][4]}

Allegorisessa veistoksessa runouden henki siunaa runoilijaa taiteilijan kutsumukseensa, ja runoilija nostaa oikean kätensä sydämensä kohdalle. Teos oli Suomen henkilömuistomerkeistä ensimmäinen, jossa aihetta kuvattiin vertauskuvallisesti. Ihmishahmojen liikkeet suuntautuvat useampaan suuntaan, kierteisesti ylhäälta alas, mutta myös päinvastoin. Hahmot ovat Aaltoselle tyypillisesti suuripäisiä, korkeaotsaisia ja pienikätisiä sekä -jalkaisia. Miehen vartalo on atleettinen, naisen taas tyylitelty korkealle sijoitettuine rintoineen.^[2]

Jalustassa on lyyra runouden vertauskuvana ja reliefikuva Kivestä. Niiden ohessa on myös ote Seitsemästä veljeksestä: ”Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen hän katseli”.^[2]

Aaltosen muistomerkki on 1926 järjestetyn muistomerkkikilpailun voittaja. Aaltosella oli kilpailussa useampi voitokas ehdotus, muun muassa Futuri. Varoja hankittiin kansalaiskeräyksellä, mutta pääasiallinen rahoittaja oli Emil Aaltonen. Muistomerkin pystytti Tampereen Taiteilijaseura. Myöhemmin 1939 Helsingissä paljastettiin toinen Aaltosen Kivelle tekemä muistomerkki.^[2]

• Aleksis Kiven patsaat ja muistomerkit