Pseudomonas aeruginosa
| Pseudomonas aeruginosa | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Bakteerit Bacteria |
| Kunta: | Bakteerit Eubacteria |
| Pääjakso: | Proteobacteria |
| Luokka: | Gamma-Proteobacteria |
| Lahko: | Pseudomonadales |
| Heimo: | Pseudomonadaceae |
| Suku: | Pseudomonas |
| Laji: | aeruginosa |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Pseudomonas aeruginosa on gramnegatiivinen aerobinen sauvabakteeri. Pseudomonas on kasvuolosuhteiden suhteen vaatimaton: se vaatii kasvaakseen vain minimalistisesti ravintoa, pysyy hengissä vaihtelevissa lämpötiloissa (4–42 °C) ja on luonnostaan resistentti monille antibiooteille ja desinfektioaineille. Se pystyy myös kehittämään nopeasti vastustuskyvyn käytetyille mikrobilääkkeille. Pseudomonasta löytyy laajalti ympäristöstä, kuten uima-altaista, vesistöistä, ruoka-aineista, kosteilta alueilta ja sairaaloiden tai muiden laitosten lattioilta ja pinnoilta.[1]
Infektiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pseudomonas aiheuttaa harvoin sairauksia terveillä henkilöillä, mutta se voi kolonisoida hengitysteiden ja ruuansulatuskanavan limakalvoja sairaalapotilailla, jotka ovat esimerkiksi hengityskoneeseen kytkettyinä tai joita hoidetaan laajakirjoisilla antibiooteilla. Pseudomonas onkin yleinen ja vaarallinen sairaalainfektioiden aiheuttaja. Pseudomonaksen aiheuttamaa keuhkokuumetta esiintyy erityisesti henkilöillä, joilla on immuunijärjestelmän puutos, kystinen fibroosi tai muu krooninen keuhkosairaus. Palovammoihin voi tulla vakava pseudomonasinfektio, ja myös muut bakteerin aiheuttamat iho- ja pehmytkudosinfektiot ovat yleisiä. Muita pseudomonasinfektioita ovat korvatulehdukset, virtsatieinfektiot, silmätulehdukset, sepsis ja endokardiitti.[1] Pseudomonas aeruginosaa voidaan torjua tobramysiinilla, joka on aminoglykosidiantibiootti.
Pseudomonasta tavataan usein myös virtsarakosta, jossa se ei yleensä aikaansaa vakavaa tautia.[2]
Muurahaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Afrikassa elävät matabelemuurahaiset (Megaponera analis) käyttävät termiittien puremista aiheutuvaa pseudomonasinfektiota vastaan valmistamiaan antimikrobisia yhdisteitä ja proteiineja ja pelastavat näin lajitoveriensa henkiä[3].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Murray PR, Rosenthal KS, Kobayashi GS, Pfaller MA (2002). Medical microbiology. Mosby, 4th edition. ISBN 0-323-01213-2
- ↑ Marttila, Jussipekka: Virtsatulehdus (virtsatieinfektio): oireet ja hoito terve.fi. 19.10.2010. Viitattu 7.11.2017.
- ↑ Pinola, Marko: Muurahainenkin osaa hoitaa haavoja. Mediuutiset, 12.1.2024, s. 10. Alma Talent.