Peter Aufschnaiter

Peter Aufschnaiter
Peter Aufschnaiter vuonna 1924.
Henkilötiedot
Syntynyt	2. marraskuuta 1899 Kitzbühel
Kuollut	12. lokakuuta 1973 (73 vuotta) Innsbruck
Kansalaisuus	Itävalta
Ammatti	vuorikiipeilijä, agronomi, kartografi ja maantieteilijä
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Peter Aufschnaiter (2. marraskuuta 1899 – 12. lokakuuta 1973) oli itävaltalainen vuorikiipeilijä, agronomi, kartografi ja maantieteilijä.

Aufschnaiter syntyi Kitzbühelissa Itävallassa ja kävi lukiota Kufsteinissa. Lukion aikana syttyi ensimmäinen maailmansota ja Aufschnaiter joutui kutsuntoihin vuonna 1917. Lukion jälkeen vuonna 1919 Aufschnaiter muutti Müncheniin, Saksaan, jossa hän opiskeli maataloutta.

Aufschnaiter harrasti vuorikiipeilyä ja tutustui Münchenissä moniin saksalaisiin vuorikiipeilijöihin. Vuosina 1929–1931 hän osallistui retkikuntaan, joka oli matkalla Kangchenjungaan, joka on Intian korkein kohta. Vuonna 1939 Aufschnaiter osallistui saksalaisen retkikunnan kanssa matkalle Himalajalle tarkoituksena kiivetä Nanga Parbat -vuorelle, joka on maailman yhdeksänneksi korkein vuori. Vuori sijaitsi tuolloin Brittiläisen Intian ja Tiibetin rajalla. Oli toisen maailmansodan syttymisajankohta ja Britannian siirtomaaviranomaiset pidättivät Aufschnaiterin vihollismaan kansalaisena. Hänet vietiin Dehradunin vankileirille 1 000 muun vihollismaan kansalaisen kanssa.

Aufschnaiter yritti paeta vankileiriltä monta kertaa ennen kuin onnistui 10. toukokuuta 1944 yhdessä itävaltalaisen Heinrich Harrerin sekä kahden saksalaisen, Hans Koppin ja Bruno Treipelin, kanssa. He yrittivät aluksi matkustaa Goaan, joka oli tuolloin Portugalin siirtomaa ja puolueeton territorio. Se oli kuitenkin liian kaukana, joten he päättivät matkustaa Tsang Chok-la -solan kautta Tiibetiin.

Tiibetin vuosinaan Aufschnaiter toimi Tiibetin hallituksen kartografina ja maantieteilijänä ja piirsi monia karttoja Tiibetistä. Hän auttoi rakentamaan Lhasaan pienen vesivoimalan ja monia kanavia.

Yhdessä Heinrich Harrerin kanssa Aufschnaiter kirjoitti kirjan elämästään Tiibetissä. Harrerin kirjan nimi oli Seitsemän vuotta Tiibetissä, koska hän vietti siellä seitsemän vuotta. Aufschnaiterin kirja taas on nimeltään Peter Aufschnaiter: Kahdeksan vuotta Tiibetissä.

Lähdettyään Tiibetistä Aufschnaiter saapui vuonna 1951 Nepaliin ja toimi siellä kartografina ja myöhemmin New Delhissä Intian armeijan palveluksessa kartografina. Aufschnaiter sai Nepalin passin, joka salli hänen matkustaa muuten kielletyille alueille, joista Aufschnaiter löysi arvokkaita buddhalaisia freskoja. Aufschnaiter asui monta vuotta Nepalissa ja työskenteli maatalousasiantuntijana sveitsiläisessä avustusjärjestössä. Vuonna 1956 Aufschnaiter nimitettiin maatalousasiantuntijaksi Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestöön. Joka kolmas vuosi hän kävi lomalla Euroopassa tapaamassa ystäväänsä Heinrich Harreria, jonka kanssa hän kiipeili Alpeilla. Aufschnaiter palasi Itävaltaan ja kuoli Innsbruckissa 73-vuotiaana vuonna 1973.^[1] Hänet on haudattu Kitzbüheler Bergfriedhofin hautausmaalle Kitzbüheliin Tiroliin.