Syrjäytymisvaikutus
Syrjäytymisvaikutuksella tarkoitetaan ekspansiivisen finanssipolitiikan aiheuttamaa korkojen nousua, jolloin yksityinen kysyntä ja investoinnit supistuvat. Toisin sanoen, kun valtio lisää kulutusta, yksityiset investoinnit ja kulutus syrjäytyvät.
Muutokset finanssipolitiikassa siirtävät IS-käyrää, joka kuvaa tasapainoa hyödykemarkkinoilla. Ekspansiivinen finanssipolitiikka siirtää IS-käyrää oikealle kohdasta IS1 kohtaan IS2. Lisäksi, ekspansiivinen finanssipolitiikka siirtää reaalitulojen tasapainotilaa kohdasta Y1 kohtaan Y2 ja korkotasoja kohdasta i1 kohtaan i2. Korkotason pysyessä kohdassa i1, korkeammat valtion menot kasvattavat kokonaiskysyntää. Tämä kysynnän kasvun tulee näkyä tuotoksessa. Korkotason noustessa, reaalitulojen tasapainon on noustava valtion tulojen ja kertoimen (multiplier) tulon verran.
Jos korko i1 pysyy vakiona, hyödykemarkkinat ovat tasapainossa, niin että suunniteltuja menoja vastaa tuotos, mutta rahoitusmarkkinat eivät ole enää tasapainossa. Tulo lisääntyy, ja sen vuoksi rahan kysyntä lisääntyy. Koska kysyntää on ylenmäärin, korot kasvavat. Yritysten suunnitellut menot supistuvat korkeiden korkojen vuoksi ja siten kokonaiskysyntä supistuu. Tämän vuoksi tasapainotila on korkeammilla koroilla. Tämän vuoksi koron muutos ja sen vaikutus kokonaiskysyntään vaimentaa ekspansiivisen finanssipolitiikan ja valtion kulutuksen vaikutusta.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roger W. Spencer & William P. Yohe, 1970. «The 'Crowding Out' of Private Expenditures by Fiscal Policy Actions», Federal Reserve Bank of St. Louis Review, October, pp. 12-24 (Arkistoitu – Internet Archive)