Jorma Etto
| Jorma Etto | |
|---|---|
 Jorma Etto Helsingin kirjamessuilla 2013. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. lokakuuta 1931 Rovaniemi |
| Kuollut | 15. joulukuuta 2016 (85 vuotta) Rovaniemi |
| Ammatti | toimittaja, kirjailija ja kirjastonhoitaja |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jorma Heikki Etto (vuoteen 1940 Erving; 13. lokakuuta 1931 Rovaniemi – 15. joulukuuta 2016[1] Rovaniemi[2]) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija sekä kirjastonhoitaja.[3]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etto oli koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Hän toimi muun muassa Rovaniemen kaupunginkirjaston johtajana vuosina 1961–1986 sekä pohjoissuomalaisen kulttuurilehti Kaltion päätoimittajana 1964–1965. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novellikokoelmia, runokokoelmia ja näytelmiä.[3] Lisäksi hän on suomentanut lukuisia teoksia, muun muassa James Joycea ja Mark Twainia.
Eton varhaiset teokset olivat satiirin sävyttämiä, mutta sittemmin hänestä kehittyi pohjoisten aiheiden kuvaaja, Pohjolan asukkaiden puolestapuhuja. Hänen omimpana alanaan voidaan pitää näytelmiä, joista osa syntyi yhteistyössä Oiva Arvolan kanssa.[4]
Eton tuotantoon kuuluu laajalti tunnettu runo ”Suomalainen” (runokokoelmasta Ajastaikaa, 1964), jota presidentti Urho Kekkonen siteerasi uudenvuodenpuheessaan[5] ja Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlassa jäähallissa.[6] Runo alkaa sanoilla:
- ”Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä,
- kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään...”
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Proosaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rakkauden oppi. Helsinki: Otava, 1957.
- Väärää rahaa. Helsinki: Otava, 1959.
- Merkkitulia. Hämeenlinna: Karisto, 1961.
- Joulupukin päiväkirja. Hämeenlinna: Karisto, 1963.
- Kirjailijat rakastavat toisiaan. Oulu: Pohjoinen, 1972.
- Potemkin ja muita rakkaustarinoita: Valitut novellit vuosilta 1955–1985. Oulu: Pohjoinen, 1986. ISBN 951-749-048-8
- Claudia: Henrik E.:n selonteko tehtävästään täällä. Oulu: Pohjoinen, 1992. ISBN 951-749-164-6
Runokokoelmia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elämä on: Epälyyrillisiä runoja. Helsinki: Otava, 1955.
- Ajastaikaa. Porvoo Helsinki: WSOY, 1964.
- Etto, Jorma – Wayland, Ros: –39°C. Rovaniemi: J. Etto, R. Wayland, 1976. ISBN 951-99083-6-6
- Kalenterin lehtiä: 52 runoa. Oulu: Pohjoinen, 1983. ISBN 951-9152-49-0
- Suomalainen ja muut valitut: Runoja vuosilta 1955–1985. Oulu: Pohjoinen, 1985. ISBN 951-749-031-3
- Madonnan kuva avaruudessa. Oulu: Pohjoinen, 1987. ISBN 951-749-068-2
- Rullarunoja – Scrollpoems. Helsinki: J. Etto, 1996. ISBN 952-90-7225-2
- Talvirunot. (Kuvitus: Andrew Stevenson) Helsinki: J. Etto, 2001. ISBN 952-91-3227-1
- Viisi kirjaa runoja. Ntamo, 2014. ISBN 978-952-215-564-1
Näytelmiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helvetin 16 (Oiva Arvolan kanssa, 1968)
- Oksat ja omenat (1969)
- Hyvää iltaa – henki menee: Poromies Heikin seikkailut sota-ajassa (Oiva Arvolan kanssa, 1970)
- Rakkaudesta viis eli Madame B:n asiakkaat (Oiva Arvolan kanssa, 1970)
- Jietaran juustoista (Oiva Arvolan kanssa, 1970)
- Bändi (Kukkaiskansa) (musikaali, 1971)
- Saatanan seitsemäntoista: Kaamos-revyy (Oiva Arvolan kanssa, 1972)
- Häkki (1974)
- Valtias (1975)
- Läskikapina (1980)
Kuunnelmia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Isännät ja isäntien varjot: Kertomus talonpojan sortumisesta (Pentti Haanpään samannimisen romaanin mukaan, 1973)
Muuta tuotantoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jätkä: Metsien miehet ja heidän työnsä. (Valokuvat: Petteri Väisänen) Hämeenlinna: Karisto, 1964.
- Rovaniemi: Napapiirin maa. (Valokuvat Matti Poutvaara) Porvoo Helsinki: WSOY, 1968.
- (toim.): Evakkotaival: Kuvia ja muisteluksia Lapin evakosta 1944–1945. Rovaniemi: Lapin maakuntaliitto, 1975. ISBN 951-99052-6-X
- Rovaniemi. (Valokuvat Matti Saanio) Oulu: Pohjoinen, 1979. ISBN 951-9152-00-8
- Paikkoja: Tampere, Bergen, Firenze. (Valokuvat Petri Nuutinen) Helsinki: Musta Taide, 2003. ISBN 952-9851-50-2
Muita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ihmisen aikaa (runoja ja lauluja, Markku Huhtamon esitys. Ensiesitys Ravintola Kaksi kanaa, myös TV1 1986, sävellykset Matti ja Pirjo Bergström)
- Mielisuosio (TV 1 1987)
- Välitila – the space between (runo- ja kalligrafianäyttely Andrew Stevensonin kanssa 1996)
Huomionosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etolla on nimeään kantava katu (Jorma Eton tie) Rovaniemen keskustassa, hänen pitkäaikaisen työpaikkansa Rovaniemen kaupunginkirjaston (Lapin maakuntakirjaston) vierellä. Poikkeuksellisesti katu nimettiin jo nimensä kantajan eläessä.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hujanen, Miikka: ”Suomalainen”-runon kirjoittaja Jorma Etto on kuollut Yle Uutiset. 15.12.2016. Arkistoitu 15.12.2016. Viitattu 15.12.2016.
- ↑ Jorma Etto – kirjailija, kirjastonhoitaja, kulttuuripoliitikko: Kirjallisuusluettelo. Rovaniemen kaupunginkirjasto.
- ↑ a b Kuka kukin on 1978, s. 134. Helsinki 1978. ISBN 951-1-04755-8
- ↑ Rantala, Risto – Turtia, Kaarina (toim.): Otavan kirjallisuustieto, s. 208. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
- ↑ Markus Jääskeläisen sivu
- ↑ Milloin Urho Kekkonen lausui radiossa Jorma Eton runon suomalainen. (Arkistoitu – Internet Archive) Kysy.fi
- ↑ Google Maps: "Jorma Eton tie, Rovaniemi" maps.google.fi.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sitaatteja aiheesta Jorma Etto Wikisitaateissa
- Lappilaisia kirjailijoita: Jorma Etto. Rovanieman kaupunki
- Jorma Etto, Rovaniemen kirjaston legendaarinen johtaja muistelee. Kirjastokaista-video
- Jorma Etto Lappeenrannan maakuntakirjaston Carelica-kirjailijat sivusto
- Jorma Etto Kirjasampo.fi:ssä
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Muut | |
