Suurpääkilpikonna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suurpääkilpikonna
Uhanalaisuusluokitus

Äärimmäisen uhanalainen [1]

Äärimmäisen uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Kilpikonnat Testudines
Heimo: Suurpääkilpikonnat Platysternidae
Suku: Platysternon
Laji: megacephalum
Kaksiosainen nimi

Platysternon megacephalum
Gray, 1831

Alalajit[2]
  • P. m. megacephalum
  • P. m. peguense
  • P. m. shiui
Katso myös

  Suurpääkilpikonna Wikispeciesissä
  Suurpääkilpikonna Commonsissa

Suurpääkilpikonna (Platysternon megacephalum) on kilpikonniin kuuluva matelijalaji. Lajia tavataan uhanalaisena Kaakkois-Aasiasta. Suurpääkilpikonna on ainoa laji suurpääkilpikonnien heimossa (Platysternidae).

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurpääkilpikonna voi kasvaa noin 40 cm pitkäksi. Kilven osuus pituudesta on 15–18 cm ja pää ja häntä muodostavat loput. Lajin pää on hyvin kookas, kolmiomainen ja sitä suojaavat luusuomut. Suurpääkilpikonnan leuat ovat vahvat ja nokka on koukkumainen. Kaula on pitkä ja häntä on poikkeuksellisen pitkä ja lihaksikas. Lajin kilpi on litteä ja väriltään harmahtava tai kellertävän ruskea.[3][4][5][6][7]

Levinneisyys ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurpääkilpikonnaa tavataan laajahkolta alueelta Kaakkois-Aasiasta. Alalajeista nimialalajia P. m. megacephalum tavataan Kiinan etelä- ja itäosista, P. m. peguense elää Myanmarista Vietnamiin ja P. m. shiui elää Vietnamissa. Lajin elinympäristöä ovat nopeasti virtaavat, viileät ja kivikkopohjaiset vuoristopurot. Suurpääkilpikonna liikkuu kuitenkin myös maalla ja kykenee kiipeämään puihin ja pensaisiin. Suurpääkilpikonna on yöaktiivinen ja syö kaloja, nilviäisiä, hyönteisiä, äyriäisiä ja hedelmiä. Naaras munii kerran vuodessa 2–8 munaa. Lajin keskimääräinen elinikä on 50 vuotta.[1][3][4][5][6][7]

Suurpääkilpikonna luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi ja sen kanta on vähentynyt nopeasti. Suurimmat uhat kannalle ovat pyydystäminen lemmikiksi tai ravinnoksi. Myös elinympäristön laadun heikkeneminen on uhka.[1][7]

  1. a b c Fong, J., Hoang, H., Li, P., McCormack, T., Rao, D.-Q., Timmins, R.J., Wang, L. & van Dijk, P.P.: Platysternon megacephalum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.9.2021. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Platysternon megacephalum (TSN 551846) itis.gov. Viitattu 17.9.2021. (englanniksi)
  3. a b Gill Pitts (päätoim): The Natural History Book, s. 377. Dorling Kindersley Ltd., 2010. ISBN 978-0-2413-9334-5 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.9.2021). (englanniksi)
  4. a b Indraneil Das: Field Guide to the Reptiles of South-East Asia, s. 174-175. Bloomsbury Publishing, 2010. ISBN 978-1-4729-2057-7 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.9.2021). (englanniksi)
  5. a b Laurie J. Vitt, Janalee P. Caldwell: Herpetology, s. 540. Academic Press, 2014. ISBN 978-0-12-386919-7 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.9.2021). (englanniksi)
  6. a b Marion Vereecke: Platysternon megacephalum Big-headed Turtle Animal Diversity Web. Viitattu 17.9.2021. (englanniksi)
  7. a b c Big-headed Turtle Zoological Society of London. Viitattu 17.9.2021. (englanniksi)