Seinäjoen maalaiskunta
Seinäjoen maalaiskunta | |
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Seinäjoki |
|
sijainti |
|
Sijainti | |
Lääni | Vaasan lääni |
Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
Kuntanumero | 744 |
Hallinnollinen keskus | Törnävä |
Perustettu | |
– emäpitäjä | Ilmajoki |
Liitetty | 1959 |
– liitoskunnat |
Seinäjoki Seinäjoen maalaiskunta |
– syntynyt kunta | Seinäjoki |
Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1958) |
– maa | 110,9 km² |
Väkiluku |
5 164 [2] (31.12.1958) |
– väestötiheys | 46,23 as./km² |
Seinäjoen maalaiskunta (lyh. Seinäjoen mlk, ruots. Seinäjoki landskommun, vuoteen 1930 Seinäjoki) oli Etelä-Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Seinäjoen kauppala erotettiin Seinäjoen maalaiskunnasta vuonna 1930. Tätä ennen kunnan nimenä oli pelkästään Seinäjoki, mutta maalaiskunnan erottamiseksi kauppalasta nimeksi vaihdettiin Seinäjoen maalaiskunta. Oli harkittu myös koko Seinäjoen kunnan muuttamista kauppalaksi, mutta tämä ei toteutunut. Maalaiskunnan kunnantalona oli Törnävän kartano sekä Keskustalon nimellä tunnettu rakennus Suupohjantien läheisyydessä. Maalaiskunnan keskusta oli nykyinen Törnävän kaupunginosa.
Seinäjoen maalaiskunta liitettiin takaisin Seinäjoen kauppalaan 1. tammikuuta 1959. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun maalaiskunta-sanaa nimessään kantanut kunta liitettiin kokonaan kaupunkiin tai kauppalaan. Vuonna 1960 Seinäjoesta tuli kaupunki.
Maalaiskunnan kyliä olivat mm, Ämmälänkylä, Törnävä, Soukkajoki, Alakylä, Heikkilänmäki, Jouppila
Maalaiskunnan valtuuston puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pankinjohtaja Juho Jouppi 1929–1930
- Talollinen Aukust Hakola 1931–1935
- Opettaja Jaakko Luoma 1936–1945
- Maanviljelijä F.J Latomäki 1946–1947
- Maanviljelijä Arvo Siirilä 1948–1950
- Maanviljelijä Jaakko Kuoppala 1951–1954
- Rautatieläinen Reino Saajokallio 1955–1958
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1958 (PDF) (sivu 22) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1958 (PDF) (sivu 22) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.