Nur Otan

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.

Nur Otan (kaz. Нұр Отан; "Isänmaan valonsäde" tai "Säteilevä isänmaa", ven. Нур Отан) on Kazakstania hallitseva puolue.^[1] Se on luonteeltaan monien eri ryhmittymien kokoomuspuolue, joka on muodostunut useista eri puolueista yhdistymällä, ja sillä on oman ilmoituksensa mukaan yleisvaltakunnallisia päämääriä, kuten Kazakstanin talousrakenteen uudistaminen energiatuloilla ja muilla vientituloilla sellaiseksi, että maan talouselämän energiasta riippumatonkin tuotantorakenne monipuolistuisi ja elpyisi. Sosiologisesti tavoitteena on vakauden perustaksi keskiluokan luominen. Kazakstanin merkittävä uudistusohjelma on Kazakstan-2030, johon presidentti Nursultan Nazarbajevn johtama Nur Otan ja hänen vanhimman tyttärensä puheenjohtama Tasavaltalaispuolue Asar, joka liittyi Otanin Nur Otaniksi ohjelmallisesti pyrkivät.

Poliittisesti Kazakstania arvostellaan oppositiopuolueiden toiminnan tekemisestä vaikeaksi, mutta myös vaalijärjestelmiin liittyvistä autoritäärisistä piirteistä, pääasiassa länsimaiden puolelta. Ihmisoikeusnäkökulman lisäksi lännessä on ajatus siitä, että ellei Kazakstanin poliittinen järjestelmä tule vähemmän presidentin henkilöstä riippuvaiseksi, ikääntyvän presidentin luopuminen voi aiheuttaa poliittisen epäjatkuvuuden, joka voi aiheuttaa ongelmia energiasektoriin liittyvien miljardi-investointien turvaamisessa.^lähde?

Kazakstanin monipuolistaessaan Neuvostoliiton ja Venäjän federaation tarjoaman perustan lisäksi länsimaisten yhtiöiden lisäksi myös Kiinan kansantasavallan suuntaan, ei vaalijärjestelmään liittyvää kritiikkiä ole pidetty enää niin merkittävänä, että 2009 jälkeen vaalilakeja olisi uudistettu esimerkiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston vaalitarkkailusuositusten mukaiseen suuntaan. Hallitus kuitenkin pyytää tasapainoisesti vaalitarkkailua sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöltä että itsenäisten valtioiden yhteisön toimeenpanevalta sihteeristöltä olosuhteiden pysyvyyden osoittamiseksi.^lähde?

Etyj yleensä arvostelee vaaleja vaalijärjestelmän osalta, ja itsenäisten valtioiden yhteisö toteaa vaalien menevän pääasiassa hyvin joitain äärimmäisen vähäisiä poikkeamia lukuun ottamatta. Itsenäisten valtioiden yhteisö lähettää nykyään vaalitarkkailijoita jo enemmän kuin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, mikä uutisoidaan melko hyvin kazakstanilaisilal televisiokanavilla. 20. maaliskuuta 2016 järjestetyissä mažilisin vaaleissa itsenäisten valtioiden yhteistön toimeenpaneva sihteeristö lähetti 301 vaalitarkkailijaa Etyjin jäädessä noin kahteensataan.^lähde?

Euroopan parlamentissa on arvosteltu Kazakstanin ihmisoikeustilannetta mm. Euroopan parlamentn jäsenen, raportoija Liisa Jaakonsaaren laatimassa Euroopan parlamentin neuvotteluohjeessa Report containing the European Parliament’s recommendations to the Council, the Commission and the European External Action Service on the negotiations for an EU-Kazakhstan enhanced partnership and cooperation agreement (2012/2153(INI)) ^[2] Euroopan unionin komissiolle suhteissa Kazakstaniin. Jaakonsaari on myös arvostellut Oulun kaupungin ystävyyskaupunkisuhteen solmimista Kazakstanin pääkaupunki Astanan kanssa. Sosialistisen internationaalin, jonka jäsen Suomen Sosialidemokraattinen Puolue on, on tarkkailijajäsenenä todelliseen Kazakstanin oppositioon katsottava Yleiskansallinen sosiaalidemokraattinen puolue, joka epäilee avoimesti Nur Otania ja presidentti Nursultan Nazarbajevia korruptiota ja nepotismista.^lähde?

Itsenäisten valtioiden yhteisön tai Kiinan kansantasavallan, joka on yksi merkittävimmistä energia-alan toimijoista Kazakstanissa ja maan rajanaapuri, ei vastaavanlaista demokratia- ja ihmisoikeuskritiikkiä esiinny. Öljyn- ja maakaasuntuotantoa on hajautettu Kazakstanissa useiden maiden kesken. Kazaksstanilaisen valtionyhtiön, venäläisten yhtiöiden ja perinteisten länsimaisten yhtiöiden lisäksi toimialalla toimii myös romanialainen ja kiinalaisia yhtiöitä. Kazakstanin taloudelle energiasektori tuottaa suuren osan vientituloista.^lähde?

Varsinaisesti Nur Otanin valta vakautettiin pysyväksi hallituspuolueeksi vuoden 2007 valtiopäivien alahuoneen, mažilisin, vaaleissa, kun lakia oli muutettu siten, ettei 67 valtiopäiväedustajaa enää valittukaan enemmistövaaleilla pienistä piiritasoisista vaalipiireistä, vaan yleisillä vaaleilla valittiinkin 77 valtiopäiväedustajan asemesta 98, jonka lisäksi vielä yhdeksän Kazakstanin kansan kokouksen valitsemina vähemmistökansallisuuksien edustuksen turvaamiseksi.^lähde?

Valtiopäivien alahuoneen asemaa on jossain määrin vahvistettu perustuslaissa, mutta samanaikaisesti Nur Otan toimii parlamentaarisena voimana myös presidentinvaltaa vahvistavasti. Puolueen johtaja on Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev. Maaliskuussa 2019 ilmoitti vuodesta 1991 Kazakstanin presidenttinä toiminut Nazarbajev eroavansa ja uudeksi presidentiksi valittiin pian Nur Otanin ehdokas ja Nazarbajevin pitkäaikainen lähienen liittolainen Kassym-Jomart Tokayev. Nazarbajev on kuitenkin edelleen ollut merkittävä poliittinen vallankäyttäjä ja maan tosiasiallinen johtaja, sillä hän toimii vaikutusvaltaisena Kansallisen turvallisuusneuvoston puheenjohtajana. Presidentti Kassym-Jomart Tokayevin on huomioitava kaikessa edeltäjänsä näkemykset. Nazarbajevin tytär Dariga Nazarbajeva seurasi uutta presidenttiä maan senaatin puheenjohtajana ja häntä on myös veikattu Tokayevin seuraajaksi. ^[3]Nursultan Nazarbajev jatkoi presidentinvirasta erottuaan myös edelleen hallitsevan Nur Otan -puolueen johtajana.^[4]

Nur Otanin edeltäjä, Isänmaa-puolue, Otan, perustettiin 12. helmikuuta 1999. 1. maaliskuuta 1999 pidettiin ensimmäinen Tasavaltalainen poliittinen puolue Otanin puoluekokous, johon osallistui lähes neljäsataa edustajaa Kazakstanin alueilta, kaupungeista ja piireistä. Mukana oli muun muassa 17 kansallisuuden edustajat, 104 yrittäjää ja liikemiestä sekä 67 julkisella sektorilla työskentelevää ja 122 valtiolla työssä olevaa. Kokous valitsi yksimielisesti Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajevin puolueen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.^lähde?

Puoluetta tukivat Kazakstanin kansan yhtenäisyyden liitto, Kazakstanin demokraattinen puolue ja Kazakstanin liberaali liike, jotka järjestivät yhteisen kokouksen. Lopuksi Otaniin liittyivät Oikeudenmukaisuuden puolue, Kansan osuuskuntapuolue ja Tasavaltalainen työn poliittinen puolue.^lähde?

Ensimmäisissä mažilisin vaaleissaan 2004 neljästä puolueesta yhdistyneenä Otan sai 60,6 % äänistä ja 42/77 paikkaa. Tuolloin mažilisiin valittiin kymmenen valtiopäiväedustajaa suhteellisella menetelmällä yhdessä koko maan kattavasta vaalipiiristä ja 67 edustajaa enemmistövaalilla pienistä vaalipiireistä.^lähde?

25. syyskuuta 2006 siihen liittyi Dariga Nazarbajevan johtama Asar, mikä lisäsi puolueen paikkamäärää neljällä. Joulukuussa 2006 ilmoitettiin kansalaispuolueen ja maaseudun puolueen liittyvän Otaniin ja sen paikkamäärä lisääntyi 57 paikkaan. Joulukuun puoluekokouksessa 22. joulukuuta 2006 muutettiin nimeksi Nur Otan. ^[5]

18. elokuuta 2007 vaaleissa Nur Otan sai 88,41 % äänistä eikä yksikään muu puolue ylittänyt äänikynnystä.^[6]

Tammikuun 2012 vaaleissa puolue sai ennakkotietojen mukaan 80,74 % äänistä. Sen lisäksi parlamenttiin pääsivät Ak Jol ja kommunistit.^[7]

Puolueen nuorisoliike on 2008 perustettu Žas Otan, "Nuori isänmaa".^[8]

Nur Otan Kazakstanin jatkuvana hallituspuolueena ylläpitää puoluesuhteita eri maiden puolueisiin.

• Yhtenäinen Venäjä, Venäjän federaatio
• Kansallisdemokraattinen puolue, Tadžikistan
• Uusi Azerbaidžan, Azerbaidžan
• Kiinan kommunistinen puolue, Kiinan kansantasavalta
• Alueiden puolue (2011-2015), Ukraina
• Armenian tasavaltalaispuolue, Armenia

• http://ndp-nurotan.kz/ (Arkistoitu – Internet Archive)