Nakhit Silmillah

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nakhit Silmillah on helsinkiläinen etniseen musiikkiin erikoistunut yhtye, joka aloitti toimintansa vuonna 1982. Yhtyeen periaatteena on ollut esittää rohkeaa ja omaperäistä ”urbaanietnoa”, jonka täsmällinen lokeroiminen on vaikeaa. Musiikin tärkeänä elementtinä on spontaani tilanteen mukainen improvisointi eri etnisiä musiikkilajeja lainaten.[1]

Yhtyeen kulta-aikana ja varsinaisena keikkaputkena voidaan pitää 1980- ja 1990-lukuja. 2000-luvulla yhtye on esiintynyt vain harvoissa tilaisuuksissa.

Yhtyeen periaatteena on ollut pysyä valtavirtojen ulkopuolella luokittelematta itseään mihinkään valmiiseen kategoriaan. Nakhit Silmillah teki ”etnomusiikkia” jo kauan ennen kuin world music tuli muotiin.[1]

Yleistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muun muassa Helsingin Sanomien etnomusiikkikriitikko Pirkko Kotirinta on todennut yhtyeestä seuraavaa: ”Sitä on turha lokeroida, koska sopivaa lokeroa ei ole. Musiikki on kekseliästä, hauskaa, yllättävää ja täynnä sitaatteja ja imitaatioita vähintään kymmenestä etnisestä musiikista, eniten ehkä Pakistanin ja Intian suunnalta sekä Länsi-Afrikasta. Se pursuaa energiaa, joka tuottaa jatkuvia soinnillisia yllätyksiä kokeellisessa hengessä.”[2]

Yhtyeen periaatteena on ollut pysytellä musiikkibisneksen ja valtavirtojen tavoittamattomissa, joten varsinaista julkaisupolitiikka ei yhtyeellä ole ollut, vaan musiikkia on päässyt pääasiassa kuulemaan yleensä vain live-esiintymisten kautta, sillä suora yleisökontakti on ollut yhtyeelle aina hyvin tärkeää.[1]

Yhtye on erikoislaatuinen suomalaisten orkestereiden joukossa, sillä sen ehdottomuus musiikin avantgardistisuudesta ja epäkaupallisuudesta,[3] on toisaalta tehnyt sen jokseenkin tuntemattomaksi nykyisessä julkaisuihin ja kaupallisuuteen perustuvassa musiikkibisneksessä, mutta silti se on toiminut jatkuvasti ”pinnan alla” luoden yllättäviä uusia tuulahduksia suomalaisen kansanmusiikin kirjoon. Yhtye oli muun muassa tiettävästi ensimmäinen suomalaisyhtye, joka on koskaan soittanut pakistanilaista Qawwali-musiikkia Suomessa (Nylandia Rock 1984, Messuhalli).[1]

Ryhmän erikoista tyyliä huomioi muun muassa Petri Sipilä Rumba-lehdessä 11/1989 seuraavin sanoin: ”...tällaisia ryhmiä Suomenmaasta löytyy tasan yksi”.[1]

Muita erikoisuuksia ovat yhtyeen monet vierailuartistit. Yhtyeessä ovat vierailleet muun muassa Tom Nekljudow, Hasse Walli, Heinäsirkka, Ismaila Sané, Ulla Tapaninen, Tuomari Nurmio, Arto Melleri, Micke Rejström, Martti Ahtisaari, Jonna Järnefelt, Outi Heiskanen, Miina Äkkijyrkkä, Dan Palmgren, Björn B. Lindström, Sam Huber ja monet muut. Moni yllättävistä vierailijoista on ilmestynyt laulamaan spontaanisti yhtyeen keikoilla ja moni on toki myös on tilattu esiintymään. Lukuisia yllä mainituista artisteista kuultiin yhtyeen solisteina Antti Hietalan ja Erik Söderblomin Q-teatterille ohjaamassa näytelmässä ”Hullut Yöt”[4], jossa Nakhit Silmillah oli housebandina.[1]

Jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeen jäsenet ovat kaikki ammattimuusikoita, jotka ovat myös esiintyneet monenlaisissa kokoonpanoissa, kuten Värttinä[5], Nefes[6], Al Teslim[7], Badu & Afrodjambo, Gamelan Hanuman[8], Djumora[9], Piirpauke (vieraina), Galaxy (vieraina), Drom[10], SPC Steelband[11] ym. Yhtyeen kaksi jäsentä ovat aktiivijäseninä funkya ja tanssimusiikkia soittavassa Eternal Erectionissa.[12][1]

Esiintymisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheen on listattuna yhtyeen lukuisista esiintymisistä vain muutamia:

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nakhit Silmillah featuring Alhaji Dan, Köfte Records 2003[15][1]

Soitinarsenaalia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Onko tätä pelkkää kaiken maailman soitinten luetteloa mahdollista järkeistää? Onko edes lopulta tarpeellinen?

Yhtyeen periaatteena on ollut tuoda esiintymisiinsä uusia ja yllättäviä soittimia ja soitinkombinaatioita. Laajaan soitinvalikoimaan ovat kuuluneet muun muassa:

akustinen Eco-bassokitara, arghul (egyptiläinen kaksoisklarinetti), astiat (tärkeitä yhtyeen soundille ovat olleet mm. kahvipannut), baglama, balalaikka, banjo, berimbau (Brasilia), bodhrán (irlantilainen rumpu), bongorummut, bouzouki, claves, congarummut, cuíca, darbuka , dholak, djembe, doira (uzbekistanilainen rumpu), dugdugi (intialainen rumpu), flexitone, glockenspiel, kontrabasso, gongit, guiro, harmonikat, intialainen harmoni, harppu (Egypti), hedelmäkota (afrikkalainen maracas), hi-hat, huuliharput, hyrrä, iso tom, jouhikko, jänisräikkä, kantele, kastanjetit, kathak-helistimet, kazoo, kehärummut, khen (itäaasialainen suuharmoni), kiinalaiset symbaalit, kosketinsoittimet (erilaiset sähköiset koskettimet), kellot (eri kokoisia), kitara, kitaran virityspilli, Kulkuset, lehmänkellot, liru, lintupillit, lyyra (Länsi-Afrikka), mandoliini, marakassit, tbila (marokkolaiset bongot), mbira, melodika, metsästystorvi, mey (turkkilainen kansanklarinetti), minisitar, munniharppu, nal (intialainen rumpu), ney (turkkilainen huilu), nokkahuilut, panhuilu, piano, piikkiviulu (Marokko), poikkihuilu, pumppuharmoni (ns. ”kansakoulumalli”), pyykkilauta, quena, sabar (senegalilainen rumpu), sanza (tansanialainen sormipiano), saz (turkkilainen pitkäkaulaluuttu), shekere, sumutorvi, swannee whistle, symbaalit, tabla (Egypti), tabla (Intia), tamburiinit, triangelit, ukkospelti, vibraslap, virvelit, viulu, xylofonit, zil (sormisymbaalit), zurna (turkkilainen kansanoboe) ym. [1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nylandia Rock ohjelmalehtinen (25.5.1984) Nylands Svenska Ungdomsförbund. [1]
  • Etnosoi World Music -festivaali, ohjelmalehtinen ajalta 8.–10.12.1988.[1]
  • Euravisio 1993 Ohjelmalehtinen 4.–7.3.1993. (Euran kulttuuritoimisto, Opintotoiminnan keskusliitto, Euran kunta). Esiintyjät: Helsinki-ensemble, Vox Artis, Nakhit Silmillah.[1]
  • Ilta Sanomat 4.5.1984, Taina Schakirin artikkeli Katuteatterikarnevaaleista Helsingin Yliopistolla.
  • Hufvudstadsbladet 29.5.1984, Tapani Ritamäen artikkeli "Var är den nya musiken?".
  • Helsingin Sanomat 12.11.1988, Pirkko Kotirinnan artikkeli "Maailmanmusiikkia omin voimin".[1]
  • Helsingin Sanomat 13.7.1992, Sami Noposen artikkeli Kaivopuiston konsertista. [1]
  • Ilta Sanomat 27.10.1986, artkkeli "Elävää musiikkia maanantain ratoksi".
  • Iltalehti 13.7.1992, Pauliina Airaksisen artikkeli Helsingin Juhlaviikkojen avajaiskonsertista. [1]
  • Rumba 1/89, Petri Sipilän haastetteluartikkeli "Nakhit Silmillah ei ole World Musicia".[1]
  • Studentbladet 9/93, Leo Gammalsin haastatteluartikkeli "En fläkt av Österns fröjder".[1]
  • TV 1, 8.5.1990: Musik över gränserna -ohjelma, Ohjaus Anki Lindqvist.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nakhit_Silmillah&oldid=22300265”