Mukulaköynnöskrassi
| Mukulaköynnöskrassi[1], anu[2] | |
|---|---|
 Mukulaköynnöskrassin (Tropaeolum tuberosum) lehtiä ja kukkia. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Brassicales |
| Heimo: | Köynnöskrassikasvit Tropaeolaceae |
| Suku: | Köynnöskrassit Tropaeolum |
| Laji: | tuberosum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Mukulaköynnöskrassi eli anu[2] (Tropaeolum tuberosum) on köynnöskrassien sukuun kuuluva eteläamerikkalainen viljelyskasvi, joka tuottaa syötäviä maanalaisia mukuloita. Sitä viljellään lähes yksinomaan Andien vuoristossa, erityisesti Argentiinassa, Perussa, Boliviassa, Ecuadorissa ja Kolumbiassa.[3]. Se kestää hyvin kylmää ja kasvitauteja, mutta sen kaupallinen merkitys on vähäinen.[3] Etelä-Amerikassa siitä käytetään muun muassa nimiä añu ja mashua.[3]
Mukulaköynnöskrassi on köynnöskasvi, jolla on punaiset kukat. Sen mukuloiden silmut ovat syvissä poikittaispoimuissa. Mukulat ovat värikkäitä, muodoltaan usein kartiomaisia tai porkkanan muotoisia.[3] Niissä on runsaasti tärkkelystä ja C-vitamiinia.[2] Niitä syödään joskus raakoinakin, mutta silloin ne ovat väkevän, pippurisen makuisia.[3] Keitettyinä ne sen sijaan tulevat miedonmakuisiksi, makeahkoiksi ja muistuttavat maultaan krassia ja jonkin verran myös naurista.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
- ↑ a b c d Arne Rousi: ”Ulluko, oka ja anu”, Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 187-188. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4
- ↑ a b c d e Lost Crops of the Incas: Little-Known Plants of the Andes with Promise for Worldwide Cultivation : Anu The National Academies Press. Viitattu 6.6.2012.