Marjut Helminen

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Lähteiden lisäksi puuttuu luokitus, ja muotoilu on epäwikimäinen, Julkaisut ovat väärässä järjestyksessä.

Marjut Helminen (s. 1948)^[1] on suomalainen toimittaja ja kirjailija, oppiarvoltaan Ph.D.

Hän työskenteli vuosina 1975 -1979 Asukasliiton järjestösihteerinä, 1979 - 1982 Naisten kansainvälisen Demokraattisen Liiton (Die Internatisonale Demokratsche Frauenföderatsion) ohjelma-avustajana DDR:ssä, Berliinissä, Ihmisoikeusliiton osa-aikaisena pääsihteerinä 1982 –1987 ja samanaikaisesti vapaana toimittajana, 1990 –1993 Peace Courier-lehden päätoimittajana. Vuosina 1998 –1999 hän työskenteli Kansainvälisen Punaisen Ristin Federaation Kaukasuksen alueen tiedotusdelegaattina ja vuosien 1992 - 2002 välisenä aikana Suomen Punaisen Ristin ja Kansainvälisen Punaisen Ristin Federaation erilaisissa koulutustehtävissä mm. Keski-Aasian tasavalloissa, Venäjän Karjalassa, Murmanskin alueella, Kiinassa ja Mongoliassa. Vuosina 2005 - 2007 hän työskenteli, Pelastakaa Lapset ry:n tiedotuspäällikkönä ja vuosina 2007 - 2012 Viestintä- ja kehityssäätiön toiminnanjohtajana. Vuosina 2013 - 2014 hän työskenteli UNESCO Palestiinan journalistijärjestöjen kulutushankkeiden projektivastaavana. Vapaan toimittajan jaksojen aikana Helminen on suuntautunut aikakauslehtijournalismiin ja radiojournalismiin erityisalueinaan ihmisoikeudet, kansainvälinen politiikka sekä sosiaali- ja terveyspolitiikka.

• Kuningaslaulaja, Romaani. Kullttuuriosuuskunta Partuuna 2023.
• Pilven piirtäjä, Romaani. Kulttuuriosuuskunta Partuuna 2020.
• Appelsiinilehto Romaani. Minerva 2016.
• Huumetalouden lonkerot (Huumeet ja kehitys) (toim.) Elämäntapaliitto ry.
• Globaali hyrinä – oikeudenmukaisen ruokatalouden mahdollisuudet, Ruoka-aika kampanjaraportti Kepa 2003.
• Muutoksen vuosikymmenet. Mielenterveys-lehden historiikki Yhdessä Kyllikki Kautun kanssa. Suomen Mielenterveysseura. 1997.
• Etniset vähemmistöt – maahanmuuttajat - ulkomaalaiset. Käytännön aineistoa toimittajille. Mediakriittinen Julkaisusarja 4. Suomen Journalistiliitto. 1996.
• SAL:n Vuosikirja 1996. (Toim.) Suomen Aikakauslehdentoimittajien liitto.
• Jorvin ensitietokokeilu 1993 – 1994 Raportti. Helsinki 1995.
• Ensitiedosta evästä elämänhallintaan. (Toim.) Lastensuojelun keskusliitto. Helsinki 1995.
• Journalismin sananvapaus ja etiikka. Suomen Journalistiliitto. (Toim.) Tampere 1992.
• Journalismin vapaus ja rajat. Mediakriittinen Julkaisusarja 1. Suomen Journalistiliitto. Tampere 1991.
• Kansainväliset ihmisoikeudet (Toim. yhdessä K.J. Långin kanssa) Lakimiesliiton Kustannus, 1987

• Vuorelle Nousu - Marina Tsvetajevan Praha 2016
• Kolme ghettoa - Gaza, Beirut, Varsova.2014
• Haida Gwaii – toteemeja maailman rajalla, 2013
• Särktokko ja puuaura – paikan kuuntelua. 2012
• Metsän peitossa - eksymisiä. 2011
• Sokea jalatonta syyttää. 2010
• Tunjinkhuu ja musta kissa. 2010
• Äänten kantamat - siperialainen äänikalenteri. 2009
• Huonotuulisten basaarissa 2009
• Ratsu on rumpu 2008
• Minäkin olin vakooja. 2008
• Hiekkaan hautautuneet sanat. 2005
• Satujen sillat. 2005
• Runoilijaa etsimässä - Kurdistan. 2003
• Mongolia: Takaisin kotiin. 2003
• Oi juopunut jumalani! - viinin mytologiaa. 2002
• Nauraako enkeli? – vakavasti huumorista. 2002
• Minän hetki ja maailma – amerikkalaisten modernistien ääni. 2001
• Georges Braquea etsimässä – akustista äänitaidetta. 2001
• Melontakesä. 2000
• Hautajaiset Mamulashvilin puutarhassa. 2000
• Matkakirjeitä Kaukasiasta. 1999
• Jalostaako kärsimys? - Georgia. 1999
• Kaksi kohtaloa: Sayat Nova ja Sergei Pradzanov. 1999
• Äiti Feiruz ja Pyhän maan arki. 1998
• Kypros, rakkaani. 1998
• Arktinen Kanada: Reikä maassa. 1997
• Arktisen muisti ja omatunto, eurooppalainen, mestitsi ja dene. 1996