Lala Tulpan

Lala Tulpan
baškiiriksi Ләлә-Тюльпан ven. Ляля-Тюльпан
Lala Tulpan-moskeija
Osoite	Ulitsa Komarova, 5, Ufa, Baškortostan, Venäjä, 450044
Koordinaatit	54°49′11″N, 56°03′21″E
Rakennustyyppi	Moskeija-madrasa
Valmistumisvuosi	1998
Suunnittelija	arkkitehti Vakil Davletšin arkkitehti R. Kiraidtin luova työpaja ”Kirss”[1]
Urakoitsija	Trusti «BNZS»[2]
Käyttäjä	Venäjän muslimien hengellinen keskushallinto
Julkisivumateriaali	kivi
Korkeus	53
Kerrosluku	3
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Lala Tulpan tai Lala-Tulpan (baškiiriksi Ләлә-Тюльпан, ven. Ляля-Тюльпан) eli tulppaani kukkii^[3], toisinaan sanotaan Lala Tulip (jossa Tulip tarkoittaa tulppaaneja) on Baškortostanin pääkaupungissa Ufassa sijaitseva islamilainen pyhäkkö, suurmoskeija^[4][5], kulttuurikasvatuskeskus ja madrasa.

Moskeija-madrasa Lala Tulpan avattiin 7. huhtikuuta 1998 ja se oli vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen ensimmäinen kookkain muslimien uskonnollinen rakennus Venäjällä.^[6][7] Nykyisin se on 53 m:n korkuisten minareettiensa ansiosta kolmanneksi korkein Venäjällä 62 ja 58 metriä korkeiden Tšetšenian sydämen ja Kazanissa sijaitsevan Kul Šarif (Qolşärif) -moskeijan jälkeen.^[2][8] Lala Tulpan on Baškortostanin yksi tärkeimmistä muslimien kulttuurikeskuksista, jossa vuosina 1999–2005 sijaitsi Venäjän islamilainen yliopisto^[9][10] ja jossa nykyään järjestetään kokouksia ja perinteisiä jumalanpalveluksia, hartaus- ja rukoushetkiä pyhien aikana.^[6][11] Keskuksen kokokapasiteetti on noin 1 000 henkilöä.^[8][12] Moskeija on tunnettu epätavanomaisesta modernistisesta suunnittelustaan^[11] ja sen ainutlaatuinen arkkitehtuuri^[13] perustuu kevään ja muinoin turkkilaisille kansoille kuuluvaan symboliin, kukkivaan tulppaaniin.^[14]

Yksi tärkeimmistä kysymyksistä alkuvaiheessa oli paikanvalinta tulevalle moskeijalle. Pitkien erimielisyyksien ja väittelyjen jälkeen tasavallan johto antoi melko vaikuttavan osan maa-alasta puiston alueella Belaja-joen rannalla. Paikka Ufan pohjoisilla^[15] laitamilla valittiin erittäin tarkkaan, jotta maisema ja näkymät Belaya-joelle olisivat tulppaaninmuotoista rakennusta korostavia ja jotta sitä voi tarkastella kaupungin eri puolilta. Moskeijan rakennus ei sijaitse aivan Komarova-kadulla, vaan keskellä 2,6 hehtaarin tonttia^[16][17] ympäröivää tiheää metsää.^[7] Puisto on kaupunkilaisten suosima ulkoilukohde, virkistys- ja huvittelupaikka.^[1]

Moskeija sijaitsee Voiton puiston (Park Pobedy) laajalla alueella, jossa on ikuinen tuli^[18], panssarivaunu T-34 ja sotatekniikan museo^[19], jossa voi katsella armeijan varusteita. Moskeijan lähellä sijaitsevien nähtävyyksien joukossa on surullisen äidin muistomerkki, joka on rakennettu tuntemattomien sotilaiden muistoksi.^[20] Noin 700 metrin päässä on jalkapalloseuran FK Ufa:n kotikenttä Neftjanik-stadion. Nämä nähtävyydet sekä alueen instituutiot ovat tärkeä osa kaupunki-infrastruktuuria, joten kaupungin julkinen liikenne on lyhyeen kävelymatkan päässä.

Kaupungin keskustasta matkaa Voiton puistoon on 10 km ja mm. rautatieasemalta perille pääsee^[21] kaupungin linja-autoilla (nro 25, 51, 51а), johdinautoilla (nro 1 ja 2), pika-reittitakseilla nro 277 ja pois pitää jäädä pysäkillä ”Park Pobedy”.

Idea suuresta moskeijasta, josta voisi tulla Ufan ja koko Baškortostanin kulttuurikasvatuskeskus, oli peräisin paikallisilta asukkailta ja tasavallan johtajilta jo 1980-luvun puolivälissä. Suunnittelupyyntö moskeijasta, jossa olisi rukoushuone 300 palvojalle, parveke 200 kuuntelijoille, luokkahuoneita 100 šakirdille, asuinpaikkoja ja ruokasali, tuli Venäjän muslimien hengellisen keskushallinnon puheenjohtajalta Talgat Tajuddinilta.^[5] Tulevan moskeijan suunnittelutyöt alkoivat rakennuspaikan etsinnöillä ja tontti moskeijan rakentamiseen kunnostettiin jo ennen luonnossuunnittelun käynnistämistä. Hankkeen aloitus ajautui 1980-luvun loppupuolelle, jolloin sekä perestroika että yrityksien perustaminen saivat alkunsa. Vuonna 1988 projektiarkkitehti Vakil Davletšin palasi Nižnevartovskista Ufaan ja meni töihin vastaluotuun osuuskuntaan "Alternativa", jossa toimi arkkitehtiosasto maineikkaan ufalaisen arkkitehdin Rudolf Ivanovitš Kiraidtin johdolla. Davletšinin mukaan Rudolf Ivanoviš, saatuaan tilauksen moskeijan-madrasan suunnittelusta, oli tarjonnut urakan hänelle kuin muslimille, ja hän kiteytti siihen vaikutelmat aiemmilta turistimatkoiltaan Bulgariaan, Unkariin, Kreikkaan, Saksaan sekä islamilaisiin valtioihin Turkkiin ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin.^[22] Joidenkin lähteiden mukaan projektin parissa työskenteli useita ihmisiä^[13] ja siihen osallistui myös R. Kiraidtin luova työpaja ”Kirss”.^[1]

Moskeijan avaaminen kaavailtiin alun perin vuodelle 1989, jolloin Volgan ja Uralin väestö juhli 1100 vuosipäivää islamilaisen uskonnon leviämisestä Volga-bulgaarien keskuudessa, samoin 200-vuotispäivää siitä, kun muslimien hengellinen hallinto perustettiin.^[23] Moskeijan rakentaminen aloitettiin vuonna 1989 seurakuntien lahjoituksilla saaduilla varoilla^[1] ja myöhemmin Baškortostanin tasavallan hallitus alkoi rahoittaa rakentamista.^[23][12] Joidenkin lähteiden mukaan rakentamiseen osallistuivat muslimien lisäksi myös eri kansallisuuksien ja uskomusten edustajat monista organisaatioista ja yhteiskunnista.^[16] Varsinaiset rakennustyöt suoritti trusti ”BNZS”^[2] ja baškiirirakentajia auttoivat turkkilaiset kollegat.^[1] 1980-luvun loppu- ja 1990-luvun alkuvuosien muutokset ja taloudellinen kaaos kuitenkin hidastivat rakentamista.^[23] Rahoituksen puutteen vuoksi se oli keskeytettävä väliaikaisesti. Kului noin seitsemän vuotta, ennen kuin vuonna 1997 jatkettiin rakennustöitä ja ne etenivät sen verran nopeasti, että suunnilleen vain vuotta myöhemmin moskeija oli valmis.^[13]

Moskeija vihittiin käyttöön 7. huhtikuuta 1998 ja ylimmän muftin mukaan Venäjän suurin moskeija-madrasa Lala-Tulpan ovet avattiin lokakuussa 1998.^[5][23]

Rakennuksen arkkitehtuuri tapahtuu luontevasti ja yksinkertaisina geometrisina muotoina, joissa jokainen kuvakulma avaa uusia yksityiskohtia.^[8] Moskeija on 21 metrin korkuinen kivirakennus, jonka mitat ovat 50 × 50 m, ja se on rakennettu ainutlaatuiseen ja moderniin puna-valkoväriseen tyyliin.^[15] Koko kompleksin seinät on viimeistelty valkoisilla kivillä, kun taas minareettien ja päärakennuksen yläosat on peitetty puna-vaaleanpunaisilla laatoilla.^[24] Monumentaalinen kolmikerroksinen rakennus seisoo betonirakenteisella 6 metrin paksuisella perustuksella, joka ulottuu vielä 10 metrin verran syvälle maahan.^[1] Arkkitehtonisen koostumuksen perustana on kuva kukkivista tulppaaneista. Moskeijan päärakennus on rakennettu kukkivan tulppaanin muotoon^[25] ja pääsisäänkäynnin molemmin puolin kaksi kahdeksankulmaista minareettia kohoavat kahden vielä avaamattoman kukkanupun tavoin sen yläpuolelle.^[15] Minareettien korkeus on 53 metriä ja niiden huiput painavat 34 tonnia.^[1][4]

Moskeijaa on tilava.^[13] Sisäänkäynti sijaitsee kolmannessa kerroksessa, jossa on aula, rukoushuone 300:lle miespalvojalle ja parveke noin 200:lle naissaarnankuuntelijalle^[15][10], joidenkin mukaan siihen mahtuu 600 kävijää.^[22] Lala Tulpan sisäpuoleltaan on melko hillitty ja paljon perinteisempi kuin rakennuksen ulkopuoli.^[4] Rukoushuoneen sisustus kuten useimmissa moskeijoissa on toteutettu itämaiseen tyyliin. Sille on ominaista perinteiset mosaiikit ja veistetyt kukkaornamentit, joita on valkoisilla seinillä^[4] ja lasimaalauksilla symboloimassa taivaallisten paratiisipuiden kukkia. Moskeijan seinät ovat päällystetty serpentiniittikivillä ja välimerenmaista tuodulla marmorilla, lattiat laatoitettu keraamisilla laatoilla ja peitetty itämaisilla matolla, ikkunoissa on värilliset lasimaalaukset ja saleissa on kristallikattokruunut.^[10] Tässä on otettu huomioon kaikki perinteiset vaatimukset islamilaiselle uskonnolliselle rakennukselle. Miehet ja naiset rukoilevat erikseen, heille on järjestetty erilliset sisäänkäynnit ja peseytymishuoneet. Saarnaamiseen tärkeä minbar on selvästi kaikkien palvojien nähtävissä ja rakennuksellisesti säännöllisen oktaedrin muotoinen rukoushuone muistuttaa islamin tähteä. Kaikki on järjestetty ikään kuin ihmiset olisivat saman pöydän ääressä.^[16]

Moskeijan ensimmäistä ja toista kerrosta ei ole tarkoitettu kovin suuria vierailijamääriä varten. Täällä on madrasa, jossa opetusta on tarkoitus antaa noin sadalle oppilaalle-šakirdille, ja kokoushuone 130 osallistujalle eli koko kerros on varattu luokkahuoneille ja kirjastolle. Moskeijan rakennuksessa on myös suuri ruokasali ja tilava asuntola, jossa huoneita on noin 60 vieraalle.^[13][23]

Ensimmäisessä kerroksessa on varattu kodinhoitohuoneille ja siellä on myös urheilu- ja kuntosali madrasaluentojen kuuntelijoille sekä sauna ja kylpylä. Toisessa kerroksessa on erityinen aula, jossa pidetään hää- eli Nikāḥ-seremonioita ja nimeämisriittoja. Samassa salissa kokoontuu säännöllisesti myös paikallinen muhtasibat.^[15]

Suurmoskeija Lala Tulpan on yksi Ufan tärkeimmistä nähtävyyksistä. Nykyisin tämä pyhättä on tärkein kulttuurinen, kasvatuksellinen ja uskonnollinen muslimikeskus ei ainoastaan Ufassa, vaan myös koko Baškortostanissa.

Lala Tulpan oli Baškirian päämoskeija ja sen yhteydessä tapahtui imaamien usean vuoden kestävä koulutus.^[26] Nykyään Lala Tulpan -moskeija-madrasa on maan tärkein muslimi- ja kulttuurikeskus^[6], Venäjän korkeimman muftin Talgat Tajuddinin tärkein opetuspaikka ja Ufan toinen päämoskeija. Tärkeimpien islamilaisen kulttuurin ja uskonnollisten juhlapäivien aikaisia Tajuddinin koraanin lukemisia ja saarnaa välitetään Venäjän keskustelevision kanavien kautta sekä venäläisille että naapurimaiden muslimille. Suurten muslimijuhlien aikana moskeijasta tulee pyhiinvaelluskeskus paitsi tasavallan myös muille Venäjän alueiden islamisteille.^[1][5]

Se on edelleen Baškortostanin tasavallan johtava opetuskeskus, jossa järjestetään niin šakirdien koulutusta kuin kursseja, joissa kuka tahansa voi saada alustavan tiedon koraanista ja uskon perusteista.^[5] Madrasan lisäksi moskeijassa oli vuoteen 2005 asti venäläinen islamilainen yliopisto, jonka opettajat tekivät panoksensa muslimikoulujen ja madrasien opetusmateriaalien laatimisessa. Lala Tulpan on usein suosittu paikka erilaisille konferensseille, näyttelyille ja keskusteluille. Viime vuosikymmenten aikana tilava konferenssisali on nähnyt monia kulttuuri- ja tieteellisiä tapahtumia. Täällä järjestetään usein korkeimpien poliittisten ja uskonnollisten johtajien kokouksia ja neuvotteluja.

Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin vieraili moskeijassa 10. kesäkuuta 2001.^[5]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lala Tulpan.