Loviisan kirkko
| Loviisan kirkko Lovisa kyrka |
|
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Loviisa |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Agricolan suomalainen seurakunta ja Agricolan ruotsalainen seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1865 |
| Suunnittelija | Georg Theodor Chiewitz ja Julius Basilier |
| Materiaali | tiili |
| Istumapaikkoja | 1 000 |
| Tyylisuunta | uusgotiikka |
 |
|
Loviisan kirkko (ruots. Lovisa kyrka) on uusgoottilaista tyyliä edustava kirkko Loviisassa. Kirkko on rakennettu Georg Theodor Chiewitzin ja Julius Basilierin suunnitelmien mukaan 1863–1865. Loviisan ensimmäinen kirkko oli tuhoutunut kaupungin palossa 1855.
Chiewitzin toimiston tekemiä piirustuksia vuodelta 1857 pidettiin hyvinä mutta liian kalliina. Chiewitzin apulaisena toiminutta Julius Basilieria pyydettiin tekemään kirkkosuunnitelmasta halvempi versio, ja hän teki kirkosta pienennyspiirrokset. Rakennuskustannukset muodostuivat loppujen lopuksi kuitenkin huomattaviksi.
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Loviisan kirkko on punatiilinen päätytornillinen ristikirkko, jota on korostettu pituussuuntaan. Kellotorni sijaitsee itäisen sisäänkäynnin päällä, ja siinä on koristeena pienet kulmatornit. Kuorin yllä on pienempi torni. Kirkkosali on katettu tiiliholveilla. Salissa on tuhat istumapaikkaa. Kirkon tiilet ovat suurelta osin peräisin Svartholman merilinnoituksesta.
Esineistö ja sisustus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkon kellot ovat Loviisan ensimmäisen kirkon kellot 1700-luvulta. Kirkon alttaritaulu on korvattu Kristus-patsaalla, joka on kipsijäljennös tanskalaisen Bertel Thorvaldsenin teoksesta vuodelta 1839. Pohjoisoven yläpuolella on Loviisan palaneesta kirkosta pelastettu alttaritaulu Kristus Kirkastusvuorella, jota pidetään Berndt Godenhjelmin maalaamana. Se oli lahjoitettu vanhaan kirkkoon 1842. Absidin seinässä on Bruno Tuukkasen maalaus vuodelta 1921.
Kirkossa on 1600-luvulta peräisin oleva kastemalja ja 1720-luvulta olevat ehtoolliskalkki ja öylättilautanen. Ne ovat kuuluneet alun perin Haminan kirkolle, josta ne tuotiin Loviisaan Haminan jäätyä Turun rauhassa 1743 vedetyn uuden rajan Venäjän puolelle. Kirkossa säilytetään ensimmäistä suomenkielistä koko Raamattua vuodelta 1642 ja ruotsinkielistä Raamattua vuodelta 1702.
Kirkon vanhat urut ovat Jens Zachariassenin rakentamat ja 35-äänikertaiset. Uudet urut ovat Hans Heinrichin ja Urkurakentamo Veikko Virtasen 44-äänikertaiset vuodelta 1970.
Kirkon penkkien maalin ominaisuuksista tuli marraskuussa 2011 maailmanlaajuinen uutinen. Vastamaalattujen penkkien maali pehmeni istujien alla, ja penkkiin tuli takapuolen muotoisia "enkelikuvioita". Kirkkoneuvosto päätti penkkien uudelleenmaalauksesta. Kansanliike toisaalta teki aloitteen, että säilytettäisiin ainakin yksi penkki, jossa takapuolikuviot jäisivät näkyviin.[1] Kaikki penkit kuitenkin maalattiin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Loviisan suomalainen seurakunta – Loviisan kirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
- Museovirasto – Loviisan kirkko
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yksi kirkonpenkki jäänee odottamaan aloitteen käsittelyä Loviisan Sanomat. 7.5.2013. Arkistoitu 18.5.2014. Viitattu 10.5.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Loviisan kirkko Wikimedia Commonsissa
Askola – Bromarv – Capella (Siuntio) – Degerby – Fagervik – Haapajärvi – Hanko – Hyvinkää (ev.lut.) – Hyvinkää (ortod.) - Hyvinkää (vanha) – Inkoo – Järvenpää (ev.lut.) – Järvenpää (ortod.) – Karjaa – Karkkila – Karjalohja – Kauniainen – Kellokoski – Kerava – Kirkkonummi – Klaukkala (ev.lut.) – Klaukkala (ortod.) – Kytäjä – Kärkölä – Lapinjärvi – Lapinjärvi (pikku kirkko) – Lappohja – Liljendal – Lohja – Lohja (tsasouna) – Loviisa – Masala – Merikappeli (Upinniemi) – Mustio – Myrskylä – Mäntsälä – Nummi – Nurmijärvi – Pernaja – Pohja – Porvoo – Porvoon Kristuksen kirkastumisen kirkko – Pornainen – Pukkila – Pusula - Rajamäki – Ruotsinpyhtää – Sammatti – Sipoo (uusi) – Sipoo (vanha) – Siuntio – Snappertuna – Söderkulla – Tammisaari – Tenhola – Tuusula – Täktom (kappeli) – Vihti