J. A. Hollon palkinto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
J. A. Hollo.

J. A. Hollon palkinto on Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) yhteistyössä Suomen arvostelijain liiton ja Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa vuosittain myöntämä palkinto tietokirjallisuuden suomentajalle. Palkinto annetaan edellisvuonna julkaistun vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta tai ansiokkaasta, pitkään jatkuneesta tietokirjallisuuden suomentamisesta.[1]

Palkinto on nimetty Juho August Hollon mukaan, ja se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991. Palkinto jaetaan samaan aikaan huhtikuussa kuin kaunokirjallisuuden kääntäjille tarkoitettu Mikael Agricola -palkinto.[2] Palkintosumma on vuodesta 2013 alkaen ollut 10 000 euroa (aiemmin 20 000 markkaa[3] ja 6 000 euroa[2]). Se rahoitetaan Kopioston tekijänoikeuskorvauksilla. Vuodesta 2015 palkittu on saanut myös lasitaiteilija Johannes Rantasalon suunnitteleman ja muotoileman Ydin-kiertopalkinnon.[1]

Palkitut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Suomentaja[4] Kirja[4] Muut ehdokkaat
1991 Mirja Rutanen Peter Gay: Freud
1992 Marja Itkonen-Kaila Carl von Linné: Lapin kasveja
1993 Oili Suominen Erich Auerbach: Mimesis
1994 Lea Rojola ja Pirjo Thorel
Hannes Virrankoski		 Roland Barthes: Tekijän kuolema, tekstin syntymä
Else Roesdahl: Viikingit
1995 Kimmo Pietiläinen Carl Boyer: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia
1996 Paavo Soinne Carl Philipp Emanuel Bach: Tutkielma oikeasta tavasta soittaa klaveeria
1997 Risto Varteva pitkäaikaisesta työstä tietokirjallisuuden suomentajana
1998 Eila Salminen pitkäaikaisesta työstä tietokirjallisuuden suomentajana
1999 Heikki Eskelinen Carl von Clausewitz: Sodankäynnistä
2000 Seppo Hyrkäs Albrecht Fölsing: Albert Einstein
2001 Anto Leikola William Harvey: Verenkierrosta: Sydämen ja veren liikkeet
2002 Arto Häilä Robert Service: Lenin
2003 Marke Ahonen Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit
2004 Kari Klemelä Predrag Matvejević: Välimeren breviaario
2005 Veikko Pietilä Jürgen Habermas: Julkisuuden rakennemuutos
2006 Markku Päkkilä Bill Bryson: Lyhyt historia lähes kaikesta
2007 Ilkka Rekiaro Tim Flannery: Ilmaston muuttujat
2008 Petri Stenman Carl Boggs ja Tom Bollard: Hollywoodin sotakone: Yhdysvaltain militarismi ja populaarikulttuuri
2009 Juhani Lindholm Bengt Jangfeldt: Panoksena elämä: Vladimir Majakovski ja hänen piirinsä
2010 Natasha Vilokkinen Karl Polanyi: Suuri murros
2011 Lena Talvio Paolo Rossi: Modernin tieteen synty Euroopassa
2012 Kristiina Repo Konstantin Stanislavski: Näyttelijän työ
2013 Miika Luoto ja Tarja Roinila Maurice Merleau-Ponty: Filosofisia kirjoituksia
2014 Jaana Kapari-Jatta Virginia Woolf: Kiitäjän kuolema ja muita esseitä
2015 Jyrki Kallio Mestari Kongin keskustelut – Kungfutselaisuuden ydinolemus
2016 Renja Salminen Michel de Montaigne: Esseitä osa III[5]
2017 Jaana Iso-Markku Yuval Noah Harari: Sapiens: Ihmisen lyhyt historia[6] Pirkko Roinila: Peter Wohlleben: Puiden salattu elämä
Seppo Raudaskoski: Steven Lee Myers: Uusi tsaari
Tatu Henttonen: Richard Sakwa: Taistelu Ukrainasta[7]
2018 Seppo Raudaskoski Simon Sebag-Montefiore: Romanovit 1613–1918[8] Ulla Lempinen: Henry Marsh: Elämästä, kuolemasta ja aivokirurgiasta
Päivi Malinen: Carolin Emcke: Vihaa vastaan
Sanna Manninen: Elisabeth Åsbrink: 1947 – Mistä historiamme alkaa?[9]
2019 Kari Koski Max Engman: Kielikysymys: Suomenruotsalaisuuden synty 1812–1922[10] Katriina Huttunen: Morten A. Strøksnes: Merikirja, eli, kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana
Hannu Karttunen: Carlo Rovelli: Ajan luonne[11]
2020 Lotta Toivanen Éric Vuillard: Päiväkäsky[12] Tatu Henttonen: Eric Hobsbawm: Kuinka muuttaa maailmaa – kriittisiä esseitä Marxista
J. Pekka Mäkelä: Tim Peake: Kysy astronautilta[13]
2021 Jussi Palmusaari Emanuele Coccia: Kasvien elämä[14] Mari Janatuinen: Rutger Bregman: Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa
Minna Suikka: Václav Havel: Euroopan toivo. Esseitä ja puheita 1978–2002[15]
2022 Tommi Uschanov Wolfram Eilenberger: Vapauden tuli. Filosofian pelastus synkkinä aikoina 1933–1943[16] Laura Lahdensuu, Tuomas Parsio ja Erika Ruonakoski: Martina Reuter (toim.): Miesvaltaa murtamassa. Varhaisten feministien filosofisia kirjoituksia
Heta Rundgren ja Oscar Ortiz-Nieminen: Gloria Anzaldúa: Rajaseutu/La Frontera. Uuden mestizan kutsu[17]
2023[18] Kaijamari Sivill Maggie Nelson: Vapaudesta – Neljä laulua rakkaudesta ja rajoista Antero Helasvuo: Anne Applebaum: Gulag: Vankileirien saariston historia
Ulla Lempinen: Karin Erlandsson: Sininen lanka – Mitä tiedän neulomisesta[19]
2024[20] Sanna van Leeuwen David Van Reybrouck: Revolusi – Indonesia ja modernin maailman synty Tatu Henttonen: Peter Burke: Tiedon sosiaalihistoria Gutenbergistä Diderot’hon
Heli Mäntyranta: Simen Sætre ja Kjetil Østli: Vieras laji. Kuinka lohesta tuli miljardibisnes[21]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b J. A. Hollo Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 6.1.2022.
  2. ↑ a b Vuoden 2012 Mikael Agricola ja J. A. Hollo -palkintojen voittajat julkistettu 12.4.2012. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 13.4.2012.
  3. ↑ Laitinen, Kai: ”Hollo, Juho August (1885–1967)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 49–50. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2 Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ a b Palkitut Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 24.7.2022.
  5. ↑ Mikael Agricola -palkinto Vappu Orloville ja J. A. Hollon palkinto Renja Salmiselle Kirjasampo.fi. 8.4.2016. Viitattu 8.4.2016.
  6. ↑ Mikael Agricola -palkinto Tuomas Kaukolle ja J. A. Hollon palkinto Jaana Iso-Markulle Kirjasampo.fi. 7.4.2017. Viitattu 10.4.2017.
  7. ↑ Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat 2017 julkistettu Kirjasampo.fi. 23.3.2017. Viitattu 25.7.2022.
  8. ↑ SKTL:n vuoden 2018 käännöspalkintojen voittajat julkistettu 6.4.2018. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 6.4.2018.
  9. ↑ Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat 2018 julkistettu Kirjasampo.fi. 21.3.2018. Viitattu 25.7.2022.
  10. ↑ Terävä, Hanna: Kymmenen tuhannen arvoiset Agricola- ja Hollo-käännöspalkinnot Arja Pikkupeuralle ja Kari Koskelle Yle Uutiset. 5.4.2019. Viitattu 6.1.2022.
  11. ↑ Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat 2019 julkistettu Kirjasampo.fi. 13.3.2019. Viitattu 25.7.2022.
  12. ↑ Ahola, Suvi: Helene Bützow ja Lotta Toivanen palkittiin kirjallisuuden suomentajina Helsingin Sanomat. 9.4.2020. Viitattu 9.4.2020.
  13. ↑ Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat 2020 julkistettu Kirjasampo.fi. 23.3.2020. Viitattu 25.7.2022.
  14. ↑ SKTL:n vuoden 2021 käännöspalkinnot Tero Valkoselle ja Jussi Palmusaarelle. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto 9.4.2021.
  15. ↑ Vuoden 2021 Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat julkistettu Kirjasampo.fi. 24.3.2021. Viitattu 24.7.2022.
  16. ↑ SKTL:n vuoden 2022 käännöspalkinnot Sari Karhulahdelle ja Tommi Uschanoville 8.4.2022. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 10.4.2022.
  17. ↑ J. A. Hollon käännöspalkinnon ehdokkaat on julkistettu 17.3.2022. Suomen tietokirjailijat ry. Viitattu 24.7.2022.
  18. ↑ Ahola, Suvi: Kahden kääntäjän yhteistyönä syntynyt romaanisuomennos palkittiin HS.fi. 30.3.2023. Viitattu 30.3.3023.
  19. ↑ Vuoden 2023 Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat julkistettu 15.3.2023. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 27.3.2023.
  20. ↑ Vuoden 2024 Mikael Agricola -palkinto Aleksi Milonoffille ja J. A. Hollon palkinto Sanna van Leeuwenille 5.4.2024. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 5.4.2024.
  21. ↑ Vuoden 2024 Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat julkistettu 6.3.2024. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 7.3.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=J._A._Hollon_palkinto&oldid=22306346”