Husband E. Kimmel

Husband Edward Kimmel (26. helmikuuta 1882 Henderson, Kentucky – 14. toukokuuta 1968 Groton, Connecticut)^[1][2] oli yhdysvaltalainen amiraali, joka toimi Yhdysvaltain Tyynenmeren-laivaston komentajana toisen maailmansodan aikana vuonna 1941. Hänet erotettiin Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan joulukuussa 1941.

Kimmel valmistui Yhdysvaltain laivastoakatemiasta vuonna 1904.^[1] Vuonna 1915 hänet nimitettiin apulaislaivastoministerinä toimineen Franklin D. Rooseveltin sotilasadjutantiksi, ja hän palveli useilla taistelulaivoilla ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen.^[3] Kimmel yleni vuoteen 1937 mennessä kontra-amiraaliksi ja toimi muun muassa Tyynenmeren laivaston hävittäjien komentajana.^[1] Helmikuussa 1941 Kimmel nimitettiin Tyynenmeren laivaston komentajaksi amiraali James O. Richardsonin tilalle. Presidentti Roosevelt erotti Richardsonin, koska tämä vastusti laivaston päätukikohdan siirtämistä Kalifornian rannikolta Havaijin Pearl Harboriin, jossa se olisi altis Japanin hyökkäykselle. Kimmel sen sijaan ei pitänyt iskua Havaijille todennäköisenä, eikä sen vuoksi ryhtynyt Pearl Harborissa erityisiin varotoimiin. Hän oletti Japanin iskevän korkeintaan Wakesaarelle tai Midwaysaarille. Varautumista mahdolliseen vihollisen iskuun hankaloitti myös Kimmelin ja Havaijille sijoitettujen maajoukkojen komentajan, kenraaliluutnantti Walter Shortin huonosti sujunut yhteistyö.^[3][4]

Japanin 7. joulukuuta 1941 Pearl Harboriin tekemässä ilmaiskussa Yhdysvallat menetti 18 sotalaivaa, 288 lentokonetta ja yli 2 400 miestä.^[1] Kimmel erotettiin jo kymmenen päivän kuluttua, 17. joulukuuta. Tyynenmeren laivaston uudeksi komentajaksi tuli tilapäisesti amiraali William S. Pye ja myöhemmin amiraali Chester W. Nimitz. Pearl Harborin tapahtumia koskeneessa tutkinnassa Kimmelin todettiin syyllistyneen laiminlyönteihin ja häntä uhkasi mahdollisesti jopa sotaoikeuteen joutuminen, minkä hän kuitenkin vältti pyytämällä helmikuun lopussa 1942 eroa laivastosta. Ero myönnettiin toukokuussa samana vuonna. Kimmel työskenteli tämän jälkeen sodan loppuun asti Frederick R. Harris -telakkayhtiölle, joka rakensi kuivatelakoita laivastolle.^[4][1][3] Erottamisensa yhteydessä Kimmel alennettiin neljän tähden amiraalista takaisin kontra-amiraaliksi.

Kimmel yritti loppuelämänsä ajan puhdistaa mainettaan, sillä hänen mielestään Rooseveltin hallinto oli tehnyt hänestä syntipukin pelastaakseen omat kasvonsa. Kimmel väitti vuonna 1955 julkaistussa elämäkerrassa, että Roosevelt tiesi etukäteen Pearl Harborin iskusta ja uhrasi hänet.^[3] Eräät sotahistorioitsijat ovat myös huomauttaneet, että Kimmelille ja Shortille ei toimitettu kaikkia tarpeellisia tiedustelutietoja japanilaisten toiminnasta. Yhdysvaltain kongressi hyväksyi vuonna 1999 aloitteen täyden amiraalin arvon palauttamisesta Kimmelille postuumisti, mutta yksikään presidentti ei ole vahvistanut päätöstä.^[5][6]