Kirsi Piha
Kirsi Piha | |
---|---|
Piha vuonna 2008. |
|
Euroopan parlamentin jäsen | |
1996–1999
|
|
Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen | |
1992–1996
2004−2008 |
|
Kansanedustaja | |
1.5.1994–18.11.1996
24.3.1999–18.3.2003 |
|
Ryhmä/puolue | Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Helsingin vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 14. lokakuuta 1967 Helsinki |
Puoliso | Marco Mäkinen ( 2016) |
Tiedot | |
Muut puolueet | Kansallinen Kokoomus (?–2023) |
Koulutus | kauppatieteiden maisteri |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
Kirsi Katariina Piha (s. 14. lokakuuta 1967 Helsinki) on suomalainen viestintäkonsultti ja entinen poliitikko.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Piha on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.[1] Hän oli Helsingin kaupunginvaltuustossa vuosina 1992–1996 ja 2004−2008, kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1994–1996 ja 1999–2003 sekä Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 1996–1999. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa hän ei asettunut ehdolle. Nykyään hän on Ellun Kanat -viestintätoimiston perustaja ja omistaja.[2]
Suomen presidentinvaalissa 2000 Kirsi Piha asettui toisella kierroksella näkyvästi Tarja Halosen tueksi. Raimo Ilaskivi piti Pihaa ja muita Halosta tukeneita kokoomuslaisia "punaporvareina".[3]
Vuonna 2003 Piha toimitti yhdessä Pauli Aalto-Setälän kanssa televisio-ohjelmaa Vaarallinen risteys, jonka tarkoituksena oli haastatella kohuttuja julkisuuden henkilöitä ja käsitellä yhteiskunnan tabuja. Vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa hän toimi Suomessa toiseksi eniten ääniä keränneen Alexander Stubbin kampanjapäällikkönä.[4]
Piha piti Helsingin Sanomille kirjallisuusaiheista Lukupiiri-blogia vuosina 2006–2011.[5] Lisäksi hän toimi vuosina 2008–2010 ulkoministeri Alexander Stubbin perustamassa maabrändivaltuuskunnassa.[6] Syyskuussa 2017 Piha voitti Kultasulka-palkinnon parhaasta markkinointi- tai viestintäalan teoksesta kirjallaan Rytmihäiriö.[7]
Vuoden 2021 kuntavaalit ja pormestariehdokkuus Helsingissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuvuonna 2020 Piha luopui Ellun Kanojen hallituksen puheenjohtajuudesta. Tämän jälkeen hän kertoi helmikuun 2021 alussa asettuvansa vuoden 2021 kuntavaaleissa ehdolle kokoomuksen pormestariehdokkaaksi Helsingissä.[8] Piha kuitenkin luopui ehdokkuudesta helmikuun lopussa.[9] Taustalla on kokoomuksen sisäiset liberaalien ja konservatiivien ristiriidat.[10] Blogitekstissään Piha ilmoitti, ettei kykene edustamaan pormestariehdokkaana kokoomuksen arvojen kirjoa.[11]
Piha julkaisi pormestariasiasta pamfletin, jossa hän selventää ratkaisunsa taustoja.[12] Reaktiot pamflettiin ovat kahtalaiset. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa avausta ymmärretään: ”on hyvä että hän avasi kokoomuksessa aikaansa odottaneen keskustelun”, ja kehotetaan kokoomuksessa miettimään tilannetta, jossa vaalissa annettu ääni voi tuoda paikan vastakkaisia arvoja kannattavalle.[13] Politiikantutkijat Johanna Vuorelma ja Ilkka Ruostetsaari suhtautuvat pamflettiin osin kriittisesti, sillä he kaipaavat Pihan määritelmää siitä, mitä oikeistopopulismi on. Piha liitti pamfletissaan käsitteen paitsi Atte Kalevaan ja Wille Rydmaniin, myös Antti Häkkäseen.[14]
Viestinnän tutkija Timo Harjuniemi on kuvannut Pihan lyhyttä paluuta politiikkaan esimerkkinä "viestintätoimistoliberalismin kriisistä". Pihan asettumista pormestariehdokkaaksi on pidetty esimerkkinä myös pyöröovi-ilmiöstä.[8]
Piha erosi joulukuussa 2023 kokoomuksen jäsenyydestä. Hän kertoi Apu-lehden haastattelussa, ettei halua olla tukemassa kokoomuksen ottamaa suuntaa. Hänen mukaansa perussuomalaisten agenda on sisäänpäin kääntynyt ja pelolle rakentuva, ja perussuomalaisten kyydissä siltä ei voi välttyä. Petteri Orpo pääministerinä "mahdollistaa, legitimoi ja tavallaan yllyttää" rasismin kaltaiseen ajatteluun. Pihan mukaan on tärkeää, että maltillinen oikeisto pitää voimakkaasti vähemmistöjen puolta. Vuoden 2024 presidentinvaaleissa Piha äänesti vihreiden ehdokasta Pekka Haavistoa eikä kokoomuksen Alexander Stubbia.[15]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pihan isä teki itsemurhan Pihan ollessa seitsemänvuotias.[16]
Pihan ensimmäinen aviomies oli Jyrki Ahokas. Toinen avioliitto televisioyrittäjä Saku Tuomisen kanssa kesti lähes 20 vuotta, ja heillä on siitä yksi tytär.[17] Kolmannen kerran Piha avioitui 19. maaliskuuta 2016, tuolloin mainostoimistojohtaja Marco Mäkisen kanssa.[18] Piha toimitti yhdessä miehensä kanssa huhtikuussa 2016 Ellun kanojen julkaiseman kirjan Rakkaus – Mitä tapahtuu huomenna? ja luovuttivat sen tuoton HelsinkiMissiolle.[19]
Kirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tästä asti aikaa: Väitteitä ja vastaväitteitä. Helsinki: Edita, 1999. ISBN 951-372-780-7
- & Lyytinen, Jaakko: Yritä edes: 32 syytä ryhtyä yrittäjäksi. Helsinki: Talentum, 2004. ISBN 952-14-0880-4
- & Catani, Johanna: Naisen opas. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-19875-0
- Äitijohtaja. Helsinki: Talentum, 2006. ISBN 952-141-105-8
- Medicien naapurissa: Pieni kirja Italiasta. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22575-1
- & Poussa, Liisa: Dialogi: Paremman työelämän puolesta. Helsinki: Talentum, 2012. ISBN 978-952-14-1804-4
- & Marco Mäkinen: Rakkaus – Mitä tapahtuu huomenna? Helsinki: Ellun kanat, 2016. ISBN 978-952-67655-8-7
- Rytmihäiriö. Alma Talent, 2015. ISBN 978-952-14-2660-5
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kirsi Piha Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Alkula, Maarit: Kirsi Piha luopuu Ellun Kanojen hallituksen puheenjohtajuudesta, tilalle Mika Sutinen Kauppalehti. 14.8.2023. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Piia Elonen: Kuusi vuotta sitten Aho kuroi etumatkaa umpeen - muttei päässyt Halosen ohi Helsingin Sanomat. 27.1.2006. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Karttunen, Anu: Herra Hymy kiittää tiimiä Talouselämä. 27.5.2005. Viitattu 12.7.2010.
- ↑ Lukupiiri Hs.fi. Viitattu 13.6.2011.
- ↑ Kirsi Piha: Suomalainen ratkaisee? mitasuomion.fi. 31.8.2009.
- ↑ Kirsi Pihan Rytmihäiriö pokkasi Kultasulan Markkinointi & Mainonta. 6.9.2017.
- ↑ a b Ylönen Matti, Mannevuo Mona & Kari Nina: Viestintätoimistojen valta: politiikan uudet pelurit, s. 48–49. Vastapaino, 2022. ISBN 978-951-768-988-5
- ↑ Näveri, Anna: Kirsi Piha luopuu Helsingin pormestariehdokkuudesta Yle Uutiset. 27.2.2021. Yleisradio. Viitattu 28.2.2021.
- ↑ Sundman, Robert: Analyysi: Kirsi Pihan ilmoitus pudotti Helsingin kokoomuksen jääkylmään veteen ja teki jälleen näkyviksi puoluetta repivät ristiriidat Yle Uutiset. 27.2.2021. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Piha, Kirsi: Kiitos ja näkemiin kirsipiha.fi. Viitattu 28.2.2021.
- ↑ Piha, Kirsi: Kenen kokoomus? kirsipiha.fi. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Piha tuuletti kammaria. Helsingin Sanomat, 6.7.2021, s. A4.
- ↑ Elina Kervinen, Tutkijat eivät tunnista Kirsi Pihan kuvaamaa oikeistopopulismia. Helsingin Sanomat 6.7.2021 s. A 12
- ↑ Teija Sutinen: Kokoomuksesta eronnut Kirsi Piha HS:lle: ”Kannattaa kuulua vain sellaisiin joukkoihin, joissa ei koe eettistä stressiä” Helsingin Sanomat. 24.9.2024. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Lehtovaara, Riikka: Kirsi Piha oli 7-vuotias, kun isä teki itsemurhan Kotiliesi.fi. 3.5.2023. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Anna: Kirsi Pihan tytär muutti pois kotoa Kotiliesi. 9.1.2020. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Kirsi Piha meni naimisiin Ilta-Sanomat. 20.3.2016. Viitattu 20.3.2016.
- ↑ Aila Seppälä: Kirsi Piha ja uusi mies Marco Mäkinen Iltalehti. Arkistoitu Viitattu 20.4.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirsi Piha Wikimedia Commonsissa
- Kirsi Pihan kotisivut
- Kirsi Piha Euroopan parlamentin jäsenet. Euroopan parlamentti.