Kiiruun puisto

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kiiruun talo)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kiiruun talo ja puisto Somerolla. Taustalla Someron uusi kirjasto

Kiiruun puisto (perusmuoto Kiiru) ja siihen liittyvä Kiiruun talo ovat 2000-luvulta lähtien kulttuurikäytössä oleva, maisemallisesti ja historiallisesti merkittävä puisto- ja rakennuskokonaisuus Someron keskustassa, Someron pääkadun Joensuuntien varrella.[1]

Puisto, rakennukset ja taideteokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiiruun kivinen viljamakasiini Joensuuntien varrella

Kiiruun talon päärakennus on vuodelta 1880 ja rakennuskokonaisuuteen kuuluu myös 1800-luvulla rakennettu kivinen viljamakasiini Joensuuntien varressa.[1] Rakennuksia ympäröivät laaja puisto ja puutarha, jotka perusti Kiiruun taloa vuodesta 1932 omistanut Someron yhteiskoulun pitkäaikainen rehtori Joel Vilkki.

Talon ja puiston omistajana 2000-luvulla on Someron kaupunki ja haltijana Someron kulttuuri ry, jonka jäsenyhdistykset käyttävät taloa ja puistoa kulttuuritapahtumien järjestämiseen.[2] Vuonna 2009 oli meneillään Kiiruun kulttuuripuisto -hanke, jossa Kiiruun puistoa kehitettiin ja järjestettiin muun muassa lasten kulttuurikerhoja ja taiteilijavierailuja.[3]

Kiiruun puiston taideteoksiin kuuluvat Kiiruun talon edustalla oleva Joel Vilkin muistomerkki[4], koulutien kulmassa oleva Pentti Nikulan patsas[5] ja Kiiruuntien kulmassa oleva Rauli Badding Somerjoen muistomerkki Badding-pysäkki[6]. Lyhytaikaisemmin puistossa on ollut esillä myös ITE-taidetta. Pysyvästi sinne on jäänyt esiin marttilalaisen Arto Ali-Eskolan ITE-taidetta edustava betoniveistos Hirvet.

Kiiruun kivimakasiinissa on 2010-luvulta alkaen järjestetty taidenäyttelyitä. Näyttelyjä siellä ovat järjestäneet muiden muassa Somerolla toimivat kuvataiteilijat Heikki Paakkanen, Seppo Manninen ja Antti Laitinen.

Sijainti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joel ja Suoma Vilkin muistolaatta Kiiruun talon seinässä

Kiiruun talon ja puiston sijainti Someron pääkadun varrella on keskeinen. Kiiruun talon myös välittömässä läheisyydessä Koulutien varrella sijaitsi aiemmin kulkutautisairaalana toiminut Someron vanha yhteiskoulu, joka purettiin 1970-luvulla uuden kunnantalon valmistuttua. Kiiruun puistoon rajoittuvat Someron urheilukenttä Koulutien varrella, arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemassa rakennuksessa Kiiruuntien varrella vuodesta 1958 vuoteen 2013 toiminut mutta vuonna 2014 sisäilmaongelmien takia purettu Somero uusi yhteiskoulu, myöhemmältä nimeltään Kiiruun koulu, jonka uusi rakennus oli rakenteilla vuonna 2017, sekä Kiiruun tien varrella 2000-luvulla valmistunut Someron kirjasto. Kiiruun koulussa toimivat Someron yhteiskoulun jälkeen vuodesta 1968 Someron lukio ja tämän kanssa ensin Someron–Kiikalan kunnallinen keskikoulu vuosina 1968–1976 ja vuodesta 1976 peruskoulun 7–9 luokat.[7] Sekä urheilukentän että Kiiruun koulun tontit rehtori Joel Vilkki lahjoitti tai myi nimelliseen hintaan Someron kunnalle Kiiruun tilan maista.

Puistoon rajoittuvia tai sen välittömässä läheisyydessä olevia Someron keskustaajaman kohteita ovat lisäksi myös muun muassa taidetalo Ahola, Someron linja-autoasema, monitoimitalo, uimahalli, ja 2000-luvulla kohennettu Someron tori.[8] Puistoa vastapäätä Someron keskustaajaman pääkadusta Joensuuntiestä erkanee myös keskustaajaman vanhastaan tärkein poikittaisväylä Heikintie, jonka uusi ohikulkutie 1980-luvulla katkaisi.[9]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiru on yksi Someron keskustaajamaksi jo 1800-luvun aikana muodostuneen Joensuun kylän kantataloista. Kaksi muuta kylän neljästä kantatalosta olivat nimeltään Hätä ja Hoppu.[10] Vielä isonjaon ajankohtana kylän kaikki talot sijaisivat Joensuun kylän vanhalla kylätontilla Jaatilanjoen suulla, Kirkkojärven rannalla, jossa vielä 1980-luvulla oli jäljellä silloin purettu Ali-Aukustin talo.[11][12]

Nykyiselle paikalleen Kiiruun talon tontti talon historiaa tutkineen Kalle Pirttilän mukaan siirtyi vuonna 1843 kun talon omistajaksi tuli Someron nimismies Carl August Grönlund.[13] Vuonna 1868 talon osti turkulainen kauppias Gustaf Adolf Löfgren[13], jonka aikana Kiiruulla toimi vuosina 1869–1887 viinanpolttimo. Löfgrenin aikana rakennettiin maisemallisesti ja historiallisesti arvokas kivinen viljamakasiini nykyisen Joensuuntien varteen, ja Kiiruun nykyinen, niin ikään maisemallisesti ja historiallisesti arvokas päärakennus valmistui vuonna 1880.[1] Löfgrenin suvulla talo oli vuoteen 1907.[13] 1900-luvulla Kiiruun talon omistajana oli pitkään Someron yhteiskoulun rehtori ja suomalainen esperanton edelläkävijä Joel Vilkki. Laaja puisto ja puutarha talon ympärille muodostuivat Vilkin aikana.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990.
  • Pirttilä, Kalle: Kiiru – kulttuuritalo. Someron joulu, 2008, s. 16-19. Somero: Somero-seura.
  • Salonen, Liisa (toim.): Joel ja Suoma Vilkki aikalaistensa muistelemina. [Helsinki]: [Helsingin Somero-seura], 2000. ISBN 952-91-1977-1

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Lehtonen, s. 234−235.
  2. ↑ Kiiruun tila Someron kulttuuri ry. Viitattu 25.11.2009.[vanhentunut linkki]
  3. ↑ Kiiruun kulttuuritila -hanke Someron kulttuuri ry. Viitattu 25.11.2009.[vanhentunut linkki]
  4. ↑ Salonen 2000.
  5. ↑ Seiväshyppääjä Nikulan patsas näki päivänvalon. Somero, 19.6.2012. Artikkelin tiivistelmä lehden verkkopalvelussa. Viitattu 27.1.2013.[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Merilä, Sari: Tuhannet todistivat, kun Badding leijaili pysäkilleen Paikallislehti Somero. 11.7.2015. Viitattu 11.7.2015.
  7. ↑ Horila, Tapio (1982, toim.): Someron kunnan koululaitos 1882-1982. Someron kunta, Somero. 112 s.
  8. ↑ Pirttilä 2008: 19.
  9. ↑ Salonen 2000: 10.
  10. ↑ Lehtonen, s. 228-230.
  11. ↑ Lounaispaikan karttapalvelu lounaispaikka.utu.fi. Arkistoitu 22.5.2009. Viitattu 26.11.2009.
  12. ↑ Lehtonen, s. 228-230, 232.
  13. ↑ a b c Pirttilä 2008: 18.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kiiruun_puisto&oldid=22786486”