Kenneth Clarke

Kenneth Harry ”Ken” Clarke (s. 2. heinäkuuta 1940) on brittiläinen konservatiivipoliitikko, joka toimi toukokuusta 2010 vuoteen 2014 David Cameronin hallituksen oikeusministerinä ja lordikansleriina.

Clarkella oli joukko ministerinasemia jo Thatcherin ja Majorin hallituksissa ja hän oli 1990-luvulla viimeisenä konservatiivien valtiovarainministerinä 1993–1997 ennen työväenpuolueen valtakautta nostamassa Britanniaa lamasta. Hänen euromyönteisyyttään pidetään syynä siihen, ettei hän itse ikinä noussut puolueen johtoon kolmesta yrityksestä huolimatta.^[1]

Clarke opiskeli oikeustiedettä Cambridgessa Gonville and Caius Collegessa. Jo opiskeluaikoinaan hän oli Cambridgen yliopiston konservatiiviopiskelijoiden järjestön puheenjohtaja.

Parlamenttiin hänet valittiin vuonna 1970 Rushcliffestä Nottinghamshiresta. Hän oli hallituksessa yhtäjaksoisesti koko Margaret Thatcherin pääministerikauden, vuodesta 1979 lähtien. Hänen ensimmäinen tehtävänsä oli nuorempana ministerinä kuljetusministeriössä ja terveysministeriössä (1982–1985). Varsinaiseksi hallituksen jäseneksi hän pääsi valtiovarainministeriön kolmantena ministerinä (Paymaster General). Myöhemmin hän toimi työministerinä (1985–1987), Lancasterin kanslerina ja kauppa- ja teollisuusministerinä (1987–1988), terveysministerinä ja opetusministerinä Sir Geoffrey Howen eron jälkeisessä ministeriasemien kierrätyksessä.

Thatcherin eron jälkeen ja John Majorin pääministerikaudella Clarke jatkoi opetusministerinä ja vuoden 1992 vaalien jälkeen sisäministerinä. Toukokuussa 1993 Clarke korvasi Norman Lamontin valtiovarainministerinä. Hallituksessa Clarke halusi pitää yllä mahdollisuutta että Britannian ottaisi käyttöön euron, mitä konservatiivipuolueessa vastustettiin voimakkaasti.

Konservatiivien jäätyä oppositioon 1997 ja Majorin erottua Clarke asettui ehdolle puolueen johtoon. Thatcher asettui kuitenkin tukemaan hänen kilpailijaansa William Hagueta, joka voitti johtajakilvan helposti. Tämän jälkeen Clarke jätti puolueen eturivin tehtävät. Toisen kerran hän hävisi johtajaäänestyksen euroskeptiselle Iain Duncan Smithille. Kolmannen kerran hän pyrki puolueen johtoon 2005, mutta putosi jo ensimmäisellä kierroksella.

Puolueensa eturiviin Clarke palasi tammikuussa 2009, kun David Cameron nimitti hänet varjohallituksensa business- ja innovaatioministeriksi.