Fensyklidiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fensyklidiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
1-(1-fenyylisykloheksyyli)piperidiini
Tunnisteet
CAS-numero 77-10-1
ATC-koodi ?
PubChem CID 6468
DrugBank DB03575
Kemialliset tiedot
Kaava C17H25N 
Moolimassa 243,387
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Metabolia hepaattinen
Puoliintumisaika 7–46 tuntia
Ekskreetio renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

X(AU) X(US)

Reseptiluokitus

Schedule I (CA)Class A (UK)
Schedule II(US)

Antotapa inhalaatio (polttaminen), insuffilaatio, oraalinen

Fensyklidiini eli PCP on dissosiatiivinen päihde, jota aiemmin käytettiin suonensisäisenä anestesialääkkeenä. Lyhenne "PCP" tulee aineen englanninkielisen kemiallisen nimen 1-(1-PhenylCyclohexyl)Piperidine alkukirjaimista.

Vuonna 1926 syntetisoitiin PCP:n esiaste PCC, josta 1950-luvulla syntetisoitiin PCP jonka patentoi lääkeyhtiö Parke-Davis. Anestesialääkkeen kauppanimeksi tuli Sernyl, mutta sen käytöstä luovuttiin 1960-luvun puolivälissälähde?, koska sillä oli voimakkaita neurotoksisia ja hallusinaatioita aiheuttavia sivuvaikutuksia sekä pitkä puoliintumisaika. PCP palasi kuitenkin myöhemminmilloin? markkinoille Sernylan-nimisenä eläinlääketieteen nukutusaineenalähde?, mutta jälleen sen käytöstä luovuttiin.lähde?

Päihdekäyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimakkaiden psykoaktiivisten vaikutusten myötä PCP:tä on käytetty myös päihteenä, koska sitä on helppo ja halpa valmistaa. Päihteenä se ilmestyi katukäyttöön 1960-luvulla. PCP:tä valmistetaan laittomissa laboratorioissa ja myydään kadulla mm. enkelipölynä. PCP:tä voidaan syödä tabletteina tai siitä valmistettua jauhetta nuuskataan tai poltetaan. PCP:tä on saatavilla myös nesteenä, jota voidaan imeyttää muihin materiaaleihin ja polttaa. PCP:n vaikutus kestää muutaman tunnin jota seuraa lyhyt vieroitusvaihe, jolloin käyttäjä voi olla ärtyisä ja masentunut.lähde?

PCP:tä kidemäisenä ja liuenneena

Huumetesteissä PCP voidaan havaita virtsasta noin 48 tunnin ajan viimeisestä käyttöhetkestä lähtien. Kroonikkokäyttäjien virtsasta aine voidaan havaita jopa viikon kuluttua viimeisestä käyttökerrasta. Suomessa PCP on harvinainen päihde, eikä se ole enää myöskään muodissa Yhdysvalloissa.lähde?

PCP:n vaikutukset vaihtelevat käyttäjäkohtaisesti. Sen psyykkisiksi vaikutuksiksi on mainittu euforia, häiriöt paikan- ja ajantajunnassa, ajatusten sekavuus ja irrallisuudentunne ympäristöstä ja omasta ruumiista. Fyysisiä vaikutuksia voivat olla kiputunnon väheneminen, lihaskoordinaation heikkeneminen, huimaus, kohonnut pintaverenkierto, hikoilu sekä silmien nykiminen. Myös itsetuhoisuutta ja etenkin väkivaltaisuutta on havaittu PCP:n käyttäjillä – lähinnä siitä se tunnetaan populaarikulttuurissa, vaikka James A Inciardin mukaan väkivaltaisuutta on lähinnä muutenkin väkivaltaisilla.lähde? Yliannostus voi aiheuttaa kouristelua, koomatilan tai jopa kuoleman.lähde?

Fensyklidiiniä voidaan valmistaa usealla tavalla, joissa monista on välituotteena piperidinosykloheksaanikarbonitriili. Eräs synteesi lähtee sykloheksanonista, joka reagoi natriumvetysulfiitin kanssa muodostaen sulfiittiadditiotuotteen. Tämä välituote reagoi piperidiinin ja syanidisuolan kanssa piperidinosykloheksaanikarbonitriiliksi, josta muodostuu fensyklidiiniä fenyylimagnesiumbromidin kanssa reagoidessaan.[1]

  1. Richard R. Laing: Hallucinogens, s. 167–168. Academic Press, 2003. ISBN 9780124339514 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 3.7.2014). (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]