Erik Werenskiold

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erik Werenskiold, 1880.

Erik Theodor Werenskiold (11. helmikuuta 1855 Kongsvinger – 23. marraskuuta 1938 Bærum) oli norjalainen taidemaalari ja piirtäjä, Norjan naturalismin merkittävimpiä edustajia.[1] Hän opiskeli ensin 1877–1880 Münchenissä, sitten uodesta 1881 Pariisiissa.[2][3] Hän teki kansanelämää esittäviä kuvia (mm. Talonpoikaishautajaiset, 1885, Nasjonalgalleriet, Oslo) ja muotokuvat muun muassa Henrik Ibsenistä, Bjørnstjerne Bjørnsonista ja Edvard Griegistä. Werenskiold oli arvostettu kivipiirtäjä[4]. Hän kuvitti norjalaisia kansansatuja[5]. Myös hänen poikansa Dagfin Werenskiold (1892–1977) oli taiteilija[6].

Werenskiold opiskeli aluksi vuosina 1877–1880 Münchenissä ja, tutustuttuaan siellä eräässä näyttelyssä 1879 ranskalaiseen impressionismiin, vuodesta 1881 Pariisissa, kunnes hän 1883 asettui vakinaisesti Norjaan. Jo ulkomailla opiskellessaan hän teki merkittävän suurtyön: kuvituksen Peter Christen Asbjørnsenin ja Jørgen Moen julkaisemiin norjalaisiin kansansatuihin. Hän jatkoi tällä alalla työtä myöhemminkin. Hän laati yhdessä Halfdan Egediuksen kanssa kuvat Snorri Sturlasonin kuningassatuihin sekä myöhemmin yksinään Jonas Lien kertomukseen Familien paa Gilje. Myös maalarina Werenskiold oli merkittävä. Norjan luonnon ja kansan tuntijana hän loi teoksia niin maisemamaalauksen kuin kansankuvauksenkin alalla. Hänen ensimmäinen suurempi työnsä Telemarkin tyttöjä (1883) on näyte hänen realismistaan, ja teosta Talonpoikaishautajaiset (1885) on pidetty aikansa merkkiteoksena. Hänen maisemamaalauksensa kuuluvat Norjan taiteen kauneimpiin. Niissä on vallitsevana kansallinen tyyli. Hän oli arvostettu myös muotokuvamaalarina. Sillä alalla hänen tunnettuja töitään ovat Henrik Ibsenin, Björnstjerne Björnsonin, Edvard Griegin ja pianisti Erika Lie Nissenin muotokuvat.[3]

Werenskiold perusti ja vakiinnutti yhdessä Frits Thaulowin ja Christian Krohgin kanssa uudenaikaisen, kansallisen maalaustaiteen Norjassa. Hänen ansiostaan saivat alkunsa 1880-luvulla vuotuiset svysnäyttelyt, taiteilijoiden matka-apurahat ja taiteilijajärjestötoiminta.[3]

Werenskioldin kuvituksia on teossarjassa Norjan kuningassaagat.[7]

Maalauksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Syyskuu (1883)
    Syyskuu (1883)
  • Perhepiirissä (noin 1900)
    Perhepiirissä (noin 1900)
  • Järvimaisema (1895)
    Järvimaisema (1895)
  • Muotokuva Bjørnstjerne Bjørnsonista (1895)
    Muotokuva Bjørnstjerne Bjørnsonista (1895)
  • Piirros Bjørnsonista (1895)
    Piirros Bjørnsonista (1895)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Østby, Leif & Kirkholt, Tore: Erik Werenskiold Store norske leksikon. 1.8.2023. Viitattu 20.12.2023. (norjaksi)
  2. ↑ Iso tietosanakirja, osa 15. Otava 1939, palsta 264
  3. ↑ a b c Werenskiold, Erik Theodor, Tietosanakirja. Osa 10, palsta 958. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917
  4. ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, s. 3025
  5. ↑ Otavan Iiso Fokus, s. 4504
  6. ↑ Thue, Sigrid Rømcke: Dagfin Werenskiold Norsk biografisk leksikon. 13.2.2009. Viitattu 7.2.2016. (norjaksi)
  7. ↑ Norjan kuningassaagat 1-3 finna.fi, viitattu 16.3.2024

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Erik_Werenskiold&oldid=22262607”