Enn Vetemaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Enn Vetemaa esiintyi kirjallisuusfestivaali HeadReadissa 29. toukokuuta 2011.

Enn Vetemaa (20. kesäkuuta 193628. maaliskuuta 2017) oli virolainen kirjailija[1] ja säveltäjä. Hän kuvaa teoksissaan usein taiteilijoita ja pohtii ihmisen vastuuta ja suhdetta omaan aikaansa. Proosan lisäksi hän julkaisi runoja ja näytelmiä.[2][3]

Vetemaa oli Viron televisiossa toimittajana 1965–1969.[3] Vetemaan näytelmistä on suomennettu ainakin Illallinen viidelle (Öhtusöök viiele), jota esitettiin Tampereen, Kemin ja Varkauden teattereissa vuonna 1974. Sitä seuraavana vuonna Tampereen Teatteri toi näyttämölle Vetemaan näytelmän Mestareiden Pyhä Susanna (Püha Susanna ehk Meistrite kool).[4]

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vedenneidot, suom. Eva Lille. Kirjayhtymä, 1983 (Neuvostokirjallisuutta). ISBN 951-26-2489-3
  • Virolaiset painajaiset. Itämeri-kirjat, 1991. (Viron demonologisen seuran suursarja; 1. Kirja). ISBN 952-90-3071-1
Näytelmät ja kuunnelmat
  • Illallinen viidelle (Öhtusöök viiele), suom. Eva Lille, Helsinki: TNL 1973 (näytelmämoniste)
  • Mestareiden Pyhä Susanna (Püha Susanna ehk Meistrite kool), suom. Eva Lille, Helsinki: TNL 1975 (näytelmämoniste)
  • Monumentti. Näytelmäksi dramatisoinut V. Fokin, dramaturgi: Ari Koskinen, kuunnelmaksi sov. Ben Hellman, Yleisradiolle viron kielestä suom. Jouko Vanhanen. Yleisradio, 1982
Novellit
Väsymys, antologiassa: Suomenlahden takaa: Viron uutta proosaa. Toim. Eva Hyvärinen ja Endel Mallene, Suom. Eva Hyvärinen, Aino Kaasinen & Kirsti Paukkunen. WSOY, 1968

Suomennettuja runoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runoja antologiassa 20 nykyvirolaista runoilijaa, toim. Raili Kilpi-Hynynen & Arvo Turtiainen, Helsinki: Tammi 1969. Runot on suomentanut Väinö Kirstinä.[5]

  • Harmaaseen graniittikallioon
  • Niin kuin on yleensä tapa
  • Pseudopastoraali
  • Romanssi
  • Yleinen suojasään pyhäpäivä
  1. Ubaleht, Marianne: Suri kirjanik ja tõlkija Enn Vetemaa Publik. 28.3.2017. Viitattu 28.3.2017. (viroksi)
  2. Facta 2001, WSOY 1986, 18. osa, palsta 168
  3. a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Vetemaa, Enn”, Otavan kirjallisuustieto, s. 841. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
  4. Enn Vetemaa, Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus. Viitattu 8.12.2016.
  5. Enn Vetemaa, (Arkistoitu – Internet Archive) Luettelo suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 28.10.2021, viitattu 4.11.2021

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nirk, Endel: ”Enn Vetemaa”, Viron kirjallisuus, s. 278–280. SKS, 1986. ISBN 951-717-443-8
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.