Attikalainen keramiikka

Attikalainen keramiikka viittaa Attikassa, erityisesti Ateenassa, valmistettuun antiikin kreikkalaiseen keramiikkaan. Attikalainen keramiikka oli kreikkalaisen keramiikan tärkein paikallismuoto korinttilaisen keramiikan ohella. Sen päävalmistusvuodet olivat noin 600–350 eaa., ja se hallitsi markkinoita noin vuodesta 550 eaa. lähtien. Tyyliltään attikalainen keramiikka oli aluksi mustakuviokeramiikkaa ja myöhemmin pääasiassa punakuviokeramiikkaa.^[1][2]

Keramiikanvalmistus alkoi nousta Ateenassa protogeometrisella kaudella 900-luvulla eaa. mykeneläisen kulttuurin romahdusta seuranneina niin kutsuttuina pimeinä vuosisatoina.

Varsinaisen attikalaisen keramiikan esivaihe tunnetaan protoattikalaisena keramiikkana. Se edustaa niin kutsuttua orientalisoivaa kautta ja ajoittuu noin vuosiin 700–600 eaa. Tuohon aikaan Attikassa tuotettu keramiikka ei vielä levinnyt juurikaan sen alueen ulkopuolelle.^[1] Aikakauden keramiikan markkinoita kreikkalaisessa maailmassa hallitsi Korintissa tuotettu korinttilainen keramiikka.

Varsinainen attikalainen keramiikka alkoi kehittyä arkaaisella kaudella noin 600 eaa. alkaen. Se oli alkuvaiheessa noin 600–530 eaa. mustakuviokeramiikkaa.^[1] Attikalainen mustakuviokeramiikka alkoi syrjäyttää korinttilaisen keramiikan markkinoilta arkaaisen kauden loppupuolella noin 550 eaa. alkaen. Tämä oli seurausta mustakuviotekniikkaan Ateenassa tehdyistä parannuksista sekä kokonaan uuden tekniikan, punakuviotekniikan, keksimisestä. Punakuviotekniikka kehitettiin Ateenassa noin 530 eaa., ja siitä tuli pian ateenalaisten keramiikkapajojen päätuote. Attikalaisen keramiikan menestys oli seurausta myös attikalaisen saven hyvästä laadusta sekä seudun savenvalajien ja vaasimaalarien taidoista.^[2] Keramiikantuotannon keskus Ateenassa oli Sisemmän Kerameikoksen kaupunginosa, jossa oli hyvää savimaata (κέραμος, keramos).^[3][4]

Attikalaisen keramiikan toinen vaihe, jolloin valmistettiin myöhempää mustakuviokeramiikkaa sekä varhaista, ankaran tyylin punakuviokeramiikka, ajoittuu noin vuosiin 530–480 eaa. Myös valkopohjatekniikka saapui Ateenaan 500-luvun eaa. lopulla itäisiltä kreikkalaisalueilta. Ateenaan sen esitteli Nikosthenes. Kolmas vaihe, klassisen kauden attikalainen keramiikka, kattaa noin vuodet 480–350 eaa.^[1]

Attikalaista keramiikka myytiin kaikkialle kreikkalaiseen maailmaan Välimeren ja Mustanmeren alueille. Attikalainen keramiikkaa taantui jossakin määrin Ateenan kärsittyä tappion peloponnesolaissodassa vuonna 404 eaa. Jo sodan aikana noin 430 eaa. alkaen keramiikan valmistus alkoi nousta myös muualla, kuten Suur-Kreikassa ja muualla eteläisen Italian alueella (mm. Apulia, Campania, Daunia, Gnathia), johon siirtyi paljon attikalaisia vaasimaalareita, ja johon tämän seurauksena kehittyi niin kutsuttu eteläitalialainen keramiikka.^[1][2] 300-luvulla eaa. Attikassa tuotettiin vielä niin kutsuttua Kertš-tyylin keramiikkaa, jossa oli päällemaalauksia lisäväreillä. Se oli suunnattu uusille markkinoille Mustanmeren alueella.^[1]

Attikalainen keramiikka oli alkuvaiheessa mustakuviokeramiikkaa ja myöhemmin punakuviokeramiikkaa. Myös valkopohjakeramiikkaa tuotettiin.^[2] Harvinaisempiin tyyleihin lukeutuu muun muassa Six-tekniikka. Paikallinen savi oli rautapitoista, ja siksi väriltään punaisenoranssia.^[1]

Attikalaisessa keramiikassa tuotettiin kaikkia tärkeimpiä kreikkalaisia vaasityyppejä. Vaasien muotovalikoima olikin laajimmillaan juuri Attikassa 500–400-luvuilla eaa.^[1] Erityinen attikalainen tyyppi olivat Panathenaia-amforat eli Panathenaia-juhlan palkintoamforat. Vaasimaalausten suosittuja aiheita olivat mytologiset ja uskonnolliset aiheet, kuten Troijan sota ja erilaiset kulttitoimitukset, mutta myös arkinen elämä, kuten pidot ja urheilu.^[2]

Protoattikalainen keramiikka

• 
  Amfora, n. 700 eaa.
• 
  Skyfos, n. 700 eaa.
• 
  Hydria, Analatos-maalari, n. 700–680 eaa.
• 
  Amfora, n. 700–675 eaa.
• 
  Yksityiskohta amforasta, Polyfemos-maalari, n. 650 eaa.

Attikalainen mustakuviokeramiikka

• 
  Amfora, Nessos-maalari, 625–600 eaa.
• 
  Tyrrheeninen amfora, n. 560 eaa.
• 
  Dionysos-malja, Eksekias, n. 530 eaa.
• 
  Athene, yksityiskohta pseudo-Panathenaia-amforasta, n. 500–485 eaa.
• 
  Salpinksin soittaja, yksityiskohta lekyytistä, 500/400-luku eaa.

Attikalainen punakuviokeramiikka

• 
  Amfora, Andokides-maalari, n. 530 eaa.
• 
  Akhilleus ja Patroklos. Kyliksin tondo, Sosias-maalari, n. 500 eaa.
• 
  Pitokohtaus, kyliksin tondo, n. 490 eaa.
• 
  Odysseus ja seireenit. Stamnos, Seireeni-maalari, n. 480–470 eaa.
• 
  Amfora, Niobidi-maalari, n. 460–450 eaa.

Attikalainen valkopohjakeramiikka

• 
  Oinokhoe, n. 520–500 eaa.
• 
  Lekyytti, Diosfos-maalari, n. 500 eaa.
• 
  Nike, yksityiskohta lekyytistä, n. 480 eaa.
• 
  Lekyytti, n. 440 eaa.
• 
  Haudan koristelua, yksityiskohta lekyytistä, n. 420–410 eaa.

Kertš-tyyli

• 
  Kalykskrateeri, n. 375–350 eaa.
• 
  Pelike, n. 375–350 eaa.
• 
  Hydria, n. 370–350 eaa.
• 
  Pelike, n. 360 eaa.
• 
  Amfora, n. 350–325 eaa.

• Beazley, John: Attic Black-Figure Vase-Painters. Oxford: Oxford University Press, 1956.
• Beazley, John: The Development of Attic Black-figure. (Nide 24: California Series in Real Estate Economics and Finance / Sather classical lectures. ToimittajatDietrich Felix Bothmer ja Mary B. Moore) University of California Press, 1951. ISBN 0520055934
• Beazley, John: Attic Red-Figure Vase-Painters. (Nide 1. 2. painos) The Clarendon press, 1942.
• Boardman, John: Athenian Red Figure Vases: The Classical Period : a Handbook. (World of art library) Thames and Hudson, 1989. ISBN 0500202443

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta attikalainen keramiikka Wikimedia Commonsissa