Askola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Askolan kuntaa. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Askola

vaakuna

sijainti

Kunnanvirasto.
Kunnanvirasto.
Sijainti 60°31′40″N, 025°36′00″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Porvoon seutukunta
Kuntanumero 018
Hallinnollinen keskus Askolan kirkonkylä
Perustettu 1896 (erottamalla Porvoosta)
Kokonaispinta-ala 218,03 km²
276:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 212,44 km²
– sisävesi 5,59 km²
Väkiluku 4 679
174:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 22,03 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,7 %
– 15–64-v. 61,0 %
– yli 64-v. 20,2 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 92,3 %
– ruotsinkielisiä 3,8 %
– muut 3,9 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Annu Räsänen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • RKP
9
6
5
5
1
1
www.askola.fi
Porvoonjokilaaksoa Askolan Kirnukalliolta katsottuna.

Askola, aikaisemmin Askula[7], on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 679 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 218,03 km², josta 212,44 km² on maata ja loput 5,59 km² sisävesialueita.[1]

Askolan naapurikunnat ovat Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo ja Pukkila.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Askolan kirkko.
Askolan kotiseutumuseo sijaitsee entisen lainajyvästön rakennuksessa.

Muinaisjäännösrekisterissä on 235 löytöä Askolan alueelta.[8] Kopinkallion kvartsilouhos on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.[9] Maanviljelys on aina ollut tärkeää, ja alue on ollut tiheästi asuttu jo kivikaudella. Aluksi Askolassa harjoitettiin kaskiviljelyä, 1700-luvun kuluessa siirryttiin peltoviljelyyn.[10]

Vaikka Askola sijaitsee lähellä Uudenmaan rannikkoa, 1200-luvulla alkanut ruotsalaisasutus ei juurikaan levinnyt Askolan alueelle aivan kaakkoisimpia kyliä lukuun ottamatta. Keskiajalta lähtien Askola kuului laajaan Porvoon hallintopitäjään.[11]

Askolan seurakunta oli osa Porvoota vuoteen 1639, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta. Se itsenäistyi lopullisesti vuonna 1896. Askolan kirkko valmistui vuonna 1799.[12]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolan vesialueita ovat Porvoonjoki ja 11 järveä kunnan itäosassa.[10] Järvistä pinta-alaltaan suurin on Tiiläänjärvi.[11]

Askolassa ei ole Natura-alueita, mutta viisi kallioaluetta on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Yhdessä niistä, Kirnukalliossa ovat tunnetut Askolan hiidenkirnut. Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu myös Askolan puolelle. Kulttuurimaisemana on suojeltu myös Prestbackan kartano ja Pappilanharjun luonnonsuojelualue.[13]

Kylät ja kulmakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolassa on 12 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[11]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2020 lopussa Askolassa oli 4 878 asukasta, joista 2 588 asui taajamissa, 2 232 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Askolan taajama-aste on 53,7 %.[14] Askolan taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2020)
1 Askolan kirkonkylä 1 297
2 Monninkylä 1 291

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet olivat Konevuori Oy, Askolan Kiinteistöt ja Kallionporaus Arto Soininen.[16]

Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä Muovi-Heljanko toimii Askolassa. Se valmistaa suurimman osan Suomessa myydyistä muovisista viinapulloista ja salaattikastikepulloista.[17]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Askolassa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Askolan seurakunta[18]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Askolan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[19]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestörakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askola on asukasluvultaan Suomen 175. suurin kunta. Askolan asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 4 703 asukasta, mikä on 0,3 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Askolan väkiluku kasvoi 1990-luvun puolivälistä aina 2010-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen väkiluku on laskenut. Askolan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 64,9 prosenttia, mikä on noin 13 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Askolan väestöstä on 16,1 prosenttia. Työikäisiä Askolassa on 65,7 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 18,1 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Askolassa oli vuonna 2021 yhteensä 154 eli 3,2 prosenttia kunnan asukkaista.[20]

Väestökehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Askolan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 058
1985
  
 4 130
1990
  
 4 248
1995
  
 4 269
2000
  
 4 389
2005
  
 4 555
2010
  
 4 864
2015
  
 5 104
Lähde: Tilastokeskus.[21]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Askolan lukio Monninkylässä.

Askolassa on neljä alakoulua (Juornaankylän koulu, Kirkokylän koulu, Monninkylän koulu, Särkijärven koulu), yksi yläkoulu (Askolan koulu) ja yksi lukio (Askolan lukio) sekä yksi ammattikoulu (Careeria, Askolan toimipiste).[22][23] Yläkoulu ja lukio saa oppilaita myös naapurikunta Pukkilasta, jossa ei ole omaa alakoulun jälkeistä kouluopetusta.[24]

Askolan kirjasto toimii kuudessa paikassa: kirkonkylässä, Monninkylässä ja neljällä koululla.[25]

Julkista terveydenhoitoa tarjotaan muun muassa Askolan terveyskeskuksessa.[26]

Askolassa on vain kaksi Sale -ruokakauppaa, joista toinen sijaitsee kirkonkylässä ja toinen Monninkylässä. Paikalliset ovat myös toivoneet kuntaan kolmatta ruokakauppaa joltakin kilpailevalta ketjulta.[27]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolan kautta kulkee Porvoon ja Mäntsälän välinen kantatie 55.

Etäisyyksiä Askolasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Askolan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Porvoon ryhmään.[28] Askolan murteessa on tyypillisten hämäläispiirteiden lisäksi vaikutteita lounais- ja kaakkoismurteista. Puheen nopeassa rytmissä on vaikutteita läheisten ruotsin murteiden ja satamakaupungissa kuultujen muiden kielten rytmistä.[29]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askola kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[33] Askolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa, veskunakräämi eli luumukreemi sekä kuoritusta maidosta tehty kattilajuusto.[34]

Virkistys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Askolan alueen kohteita ovat muun muassa Askolan hiidenkirnut sekä Kylänpäänjärven lintutorni.[35]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askola kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kunnanvaltuustossa on 27 kunnanvaltuutettua. Kaudella 2021–2025 kokoomuksella on yhdeksän paikkaa, keskustalla kuusi, SDP:llä viisi, perussuomalaisilla viisi, vihreillä yksi ja RKP:llä yksi.[6]

Askolan kunnanjohtaja 2020–2021 oli Teemu Kejonen.[36] Hän kuoli tammikuussa 2021.[37] Maaliskuussa 2021 hänen seuraajakseen valittiin Ilari Soosalu.[38] Soosalu valittiin Haminan kaupunginjohtajaksi joulukuussa 2022.[39] Kesäkuussa 2023 Askolan kunnanjohtajaksi valittiin Annu Räsänen.[40]

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulttuuri ja viihde
Urheilu
Yhteiskunta ja politiikka

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Heikki Laurinmäki: Askolan historia 1, Askolan kunta, 1957
  • Leevi Mäittälä: Askolan historia 2, Askolan kunta, 1986 ISBN 951-99790-6-9
  • Pekka Peltola: Tavallisia ihmisiä, Helsinki Tammi, 1970
  • R. Hausen, Anteckningar om Askola kapellkyrka (Finska Vetenskaps-Societetens Bidrag 44)

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Askola Oikeusministeriö. Viitattu 28.11.2021.
  7. ↑ Tietosanakirja, artikkeli Askola
  8. ↑ Hakuehdot: Askola Muinaisjäännösrekisteri (Arkistoitu – Internet Archive) 235 tietuetta NBA rekisteriportaali
  9. ↑ Kopinkallio[vanhentunut linkki] Muinaisjäännösrekisteri
  10. ↑ a b Askolan luonto ja historia (Arkistoitu – Internet Archive) Askolan 4H
  11. ↑ a b c Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 68. Porvoo: WS, 1967.
  12. ↑ Askolan kirkko Askolan Seurakunta
  13. ↑ Luonnonsuojelu Askolan kunta
  14. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.[vanhentunut linkki]
  16. ↑ Alueen Askola yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 23.2.2018.
  17. ↑ Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä löytyy Askolasta – viinapullojakin neljä sekunnissa Uusimaa. 2016. Viitattu 23.2.2018.
  18. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  19. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. ↑ Tilastot: Väestö Uudenmaan liitto. Viitattu 20.3.2024.
  21. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 19.1.2018.
  22. ↑ Arkistoitu kopio Askolan kunta, askola.fi. Arkistoitu 6.8.2020. Viitattu 2.8.2020.
  23. ↑ Arkistoitu kopio Askolan kunta, askola.fi. Arkistoitu 31.7.2020. Viitattu 2.8.2020.
  24. ↑ Opetus Pukkilan kunta, pukkila.fi. Viitattu 2.8.2020.
  25. ↑ Askolan kirjastopisteet Askolan kunta
  26. ↑ Lääkärin tai hoitajan vastaanotto - Ajanvaraus (Arkistoitu – Internet Archive) suomi.fi, viitattu 2.8.2020
  27. ↑ Tarvitseeko Askola kolmannen ruokakaupan? - Itäväylä
  28. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  29. ↑ Askolan murre Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 25.7.2024.
  30. ↑ a b Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  31. ↑ Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 281. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9
  32. ↑ Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 280. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9
  33. ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
  34. ↑ Kolmonen, Jaakko. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 50. Helsinki: Patakolmonen 1988
  35. ↑ Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 2, s. 41–42. Minerva, 2016. ISBN 978-952-312-259-8
  36. ↑ Jorma Ylönen: Askola valitsi Teemu Kejosen Kuntalehti. 24.6.2020. Viitattu 6.9.2020.
  37. ↑ Marko Enberg: Askolan tuore kunnanjohtaja on kuollut – Teemu Kejosen, 43, kuoleman johdosta suruliputus Uusimaa. 13.1.2021. Viitattu 16.1.2021.
  38. ↑ Ylönen, Jorma: Ilari Soosalu Askolan kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 15.3.2021. Viitattu 28.11.2021.
  39. ↑ Moliis, Pekka: Näin tuulettaa Haminan kaupunginjohtaja - valtuusto valitsi Soosalun selvin lukemin Kuntalehti. 19.12.2022. Viitattu 24.9.2023.
  40. ↑ Ylönen, Jorma: Askola valitsi Annu Räsäsen Kuntalehti. 12.6.2023. Viitattu 24.9.2023.
  41. ↑ Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 27.4.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Askola&oldid=22741118”