André Antoine

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
André Antoine
André Antoine noin vuonna 1900.
André Antoine noin vuonna 1900.
Henkilötiedot
Syntynyt31. tammikuuta 1858
Limoges, Ranska
Kuollut19. lokakuuta 1943 (85 vuotta)
Le Pouliguen, Ranska
Ammatti näyttelijä, teatterinjohtaja, kriitikko

André Antoine (31. tammikuuta 1858 Limoges, Ranska19. lokakuuta 1943 Le Pouliguen, Ranska[1]) oli ranskalainen näyttelijä, teatterinjohtaja, elokuvaohjaaja ja kriitikko.

André Antoine syntyi Limogesissa 1858. Hän pyrki nuorena opiskelemaan CNSAD-draama-akatemiaan. Hän ei päässyt kouluun, mutta päätyi teatterialalle harrastelijanäyttelijänä.[2] Antoine omisti lähes koko vapaa-aikansa harrastajateatteriseurueelleen. Päivisin hän työskenteli Pariisin kaasulaitoksen konttoristina. Vuonna 1887 hän perusti Théâtre Libre -nimisen teatterin, jolle hän vuokrasi Montmartrelta 342-paikkaisen salin. Antoine rahoitti teatterin toiminnan aluksi omista säästöistään, mutta niiden vähetessä hän perusti keräystilin. Teatterin avattiin yleisölle 20. maaliskuuta 1887.[3]

Antoine esitti teatterissa sekä aiemmin esittämättömiä tunnettujen kirjailijoiden näytelmiä ja uusien nuorten näytelmäkirjailijoiden teoksia.[4] Katsojat pitivät aluksi monia esityksiä järkyttävinä ja jopa loukkauksina Comédie-Françaisea kohtaan. Kahden tuotantokauden jälkeen teatteri joutui muuttamaan isompiin tiloihin Théâtre Menus Plaisirsiin. Théâtre Libre oli ensimmäinen pariisilainen teatteri, joka esitti muun muassa Henrik Ibsenin, August Strindbergin, Leo Tolstoin ja Gerhart Hauptmannin teoksia. Lisäksi sen ohjelmistossa oli nuorten ranskalaisten näytelmiäkirjailijoiden, kuten Eugène Brieux’n, Maurice Donnayn ja Henri Bataillen, näytelmiä. Théâtre Libressä esitettiin vuonna 1890 Ibsenin Kummittelijat, jossa Antoine näytteli Osvaldia, ja sen jälkeen muun muassa Ibsenin Villisorsan ja Strinbergin Neiti Julien.[3]

Teatterihanke osoittautui kuitenkin kalliiksi, ja monet seurueen jäsenistä hakeutuivat hiljalleen paremmin palkattuihin teatterihin. Velat kasvoivat lopulta yli 100 000 frangiin.[3] Konkurssi pakotti vuonna 1894 Antoinen sulkemaan teatterinsa. Hän avasi sen kuitenkin uudelleen vuonna 1897 nimellä Théâtre Antoine. Hän sai vuonna 1906 paikan Théâtre de l'Odéonista ja tuotti siellä vuosien 1906–1914 aikana yli 360 näytelmää. Hänen tuottamiensa näytelmien joukossa oli muun muassa William Shakespearen, Carlo Goldonin, Jean Racinen, Pierre Corneillen ja Richard Brinsley Sheridanin teoksia.[4]

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Antoine toimi monien nuorten kirjailijoiden, kuten Georges Duhamelin ja Jules Romainsin, rohkaisijana. Lisäksi hän kirjoitti näytelmä- ja elokuva-arvosteluita.[5] Hän on käsitellyt kirjoituksissaan neljännen seinän ajatusta.[6]

  • Di Cintio, Matt: ”Antoine, André”. (Teoksessa: Cody, Gabrielle H. & Sprinchorn, Everett (toim.): The Columbia Encyclopedia of Modern Drama) New York: Columbia University Press, 2010. ISBN 978-0-231-140324 Teos Google-kirjoissa.
  • Hodgson, Terry: ”Antoine, André”. (Teoksessa: Chambers, Colin (toim.): Continuum Companion to Twentieth Century Theatre) Lontoo: Continuum, 2002. ISBN 0-8264-4959-X Teos Google-kirjoissa.
  • Singleton, Brian: ”Antoine, André”. (Teoksessa: Kennedy, Dennis (toim.): The Oxford companion to theatre and performance) Oxford: Oxford University Press, 2010. ISBN 978-0-19-957419-3
  • Wickham, Glynne: Teatterihistoria. Suomentanut Nyytäjä, Kalevi. Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1458-6
  1. André Antoine Encyclopædia Britannica. 2014. Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 23.4.2012. (englanniksi)
  2. Di Cintio, s. 53.
  3. a b c Wickham, s. 219–220.
  4. a b Singleton, s. 24–25.
  5. Hodgson, s. 29.
  6. Neljäs seinä Tieteen termipankki. Viitattu 7.1.2016.