Close Combat
Close Combat | |
---|---|
Kehittäjä |
Atomic Games CSO Simtek Strategy 3 Tactics |
Julkaisija |
Microsoft Strategic Simulations, Inc. Matrix Games Slitherine |
Suunnittelija | Keith Zabalaoui |
Lajityyppi | reaaliaikainen strategia |
Alusta | Macintosh, Windows, Xbox |
Ensijulkaisu | Close Combat (1996) |
Viimeisin julkaisu | Close Combat: Last Stand Arnhem (2010) |
Aiheesta muualla | |
MobyGames | |
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla |
Close Combat on Atomic Gamesin kehittämä julkaisema reaaliaikainen strategiapelisarja. Close Combateissa pelaaja komentaa joukkueen tai komppanian kokoista pientä yksikköä ja johtaa sitä toisen maailmansodan taisteluissa suoraan ylhäältä kuvatussa maastossa.
Close Combat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lyhyesti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viisi alkuperäistä Close Combat -peliä olivat tosiaikaisia, ylhäältä kuvattuja kahden pelaajan taktisia sotapelejä. Jokainen peleistä kuvasi tapahtumia jollakin Euroopan sotarintamalla toisessa maailmansodassa. Sarjan ensimmäisissä peleissä joukot koostuivat jalkaväestä ja panssaroiduista yksiköistä, mutta myöhemmin mukaan tuli myös pelialueen ulkopuolista tykistöä ja ilmatukea. Vaikka taistelukenttä on kuvattu ylhäältäpäin, maaston korkeuserot ja monikerroksiset rakennukset on mallinnettu mukaan myöhempiin sarjan peleihin. Yleisesti peli painotti realismia ja mallinsi johdettujen yksiköiden henkistä tilaa, mukaan lukien paniikki, karkaaminen ja antautuminen. Vaikka peli kuvasi väkivaltaa ja sisälsi sotaisan äänimaailman, se oli riittävän piirretynoloinen, jotta ESRB saattoi antaa sille kaikille ikäryhmille soveltuvan leiman.
Kehittäminen ja levitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Close Combat suunniteltiin alun pitäen tietokonepeliversioksi Avalon Hillin Advanced Squad Leader -lautapelistä. Atomic Games oli jo kehittänyt useita pelejä Avalon Hillille, mukaan lukien Operation Crusader, Staligrad, Over the Reich ja Third Reich. Avalon Hillin kompuroidessa lopulta sen tuhoon johtaneessa taloudellisessa kriisissä, Atomic Games katkoi siteet lautapeliyritykseen, keräsi valmiiksi saadut työn osat ja valmisti pelin Microsoftille. Ensimmäiset kolme Close Combatia olivat huomionarvoisia, koska ne olivat harvoja Microsoftin julkaisemia pelejä. Viimeiset kaksi alkuperäissarjan peliä julkaisi kuitenkin Stategic Simulations, Inc.
Uutuudet peleissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Close Combat -pelit sisälsivät kolme uutta keksintöä:
- Psykologisen mallin käytön pelin taistelijoista. Monissa muissa tosiaikastrategioissa yleisesti käytetyt taktiikat, kuten ”rushaus”, eivät toimineet Close Combateissa, koska sotilaat tuleen joutuessaan hakivat suojaa, saattoivat kieltäytyä käskyistä ja jopa karata raskaassa tulessa ja tappioiden kasvaessa. Oman onnensa nojaan unohdetut tai vakavia tappioita kokeneet yksiköt toimivat täysin arvaamattomilla tavoilla.
- Pelissä oli kokemusmalli, jonka ansiosta reserviläisyksiköiden ja uusien miesten kokemattomuus painotti niiden odotettavissa olevaa heikompaa suoriutumista veteraaniyksiköitä vastaan.
- Pelissä oli mallinnettuna myös ammusmäärät. Ammukset loppuivat nopeasti raskaisiin tulitaisteluihin juuttuneilta yksiköiltä, mutta joukot pystyivät keräämään kaatuneiden vihollissotilaiden ammukset talteen. Ammusten täysin loputtua joukot joutuivat taistelemaan pistimillä tai pahimmassa tapauksessa antautumaan mille tahansa lähestyvälle vihollisyksikölle.
Taktiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yllä mainittujen mallinnettujen ominaisuuksien vuoksi peli vaati realististen sotilastaktiikoiden käyttöä, esimerkiksi suojan käyttöä joukkoja sijoitellessa, väijytyksiä ja savun ja näköesteiden hyödyntämistä edetessä. Tehokas johtaminen, kuten komentoketjun eheänä pitäminen, ammustenkäytön hallinta tulikurilla ja joukkojen, erityisesti kokemattomampien, säästäminen turhilta suorilta rynnäköiltä, olivat tarpeen pelissä selviämiseksi.
Näistä syistä Close Combat -pelit eivät vedonneet kaikkiin. Verrattain rauhallinen ja varovainen pelityyli oli usein palkitsevin ja parhaiten toimiva.lähde? Pelille omistautuneiden fanien mukaan tämän tahdinmuutoksen sisäistettyään pelit imivät sisäänsä täysipainoisen jännityksensä avulla.lähde?
Pelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Close Combat -sarjaan kuuluu viisi varsinaista, yksi hyvin samankaltainen, yksi julkaisematon ja yksi tulossa oleva peli:
- Close Combat – Tapahtumapaikkana Pohjois-Ranska Omaha Beachilta sisämaahan Saint-Lôon, pelaaja ohjaa saksalaisia tai amerikkalaisia hiekkarannoista ja pensasrivistöistä taistelevia joukkoja.
- Close Combat: A Bridge Too Far – Tapahtumapaikkana Alankomaat operaatio Market Gardenin aikaan, pelaaja ohjaa saksalaisia tai brittiläisiä, yhdysvaltalaisia ja puolalaisia joukkoja, jotka taistelevat strategisesti tärkeiden siltojen hallinnasta.
Tämä versio mainitaan tosiaikastrategioiden kaikkien aikojen Top-10-listalla GameSpyssä[1] ja 50 kaikkien aikojen parhaan pelin listalla PC Gamer Magazinessa.
- Close Combat III: The Russian Front – Kuvaa Saksan koko kampanjaa Neuvostoliittoa vastaan, pelaaja ohjaa joko saksalaisia tai neuvostoliittolaisia joukkoja tasangoilla ja kaupungeissa. Tässä pelissä ei ole muista peleistä löytyvää strategisten siirtojen vaihetta.
- Close Combat: Battle of the Bulge – Tapahtuu Ardenneilla talven 1944 hyökkäyksen aikaan, pelaaja pelaa joko saksalaisena tai yhdysvaltalaisena lumisissa metsissä.
- Close Combat: Invasion Normandy – Jälleen Normandiassa – tällä kertaa Utah Beachillä – nyt taistellaan Cotentinin niemen hallinnasta joko saksalaisena tai yhdysvaltalaisena, maastojen vaihdellessa pelloilta kaupunkeihin.
- Road to Baghdad – Kuvaa Irakin sotaa, käyttää Close Combatin pelimoottoria, kehittäjänä Atomic Games.
- Close Combat: Marines – Atomic Gamesin Yhdysvaltain Puolustusministeriölle kehittämä peli, jota hyödynnetään merijalkaväen kouluttamisessa.
- Close Combat: Red Phoenix – Toinen uusista Close Combat -sarjan peleistä. Red Phoenix perustuu Larry Bondin kirjaan ja muistuttaa tunnelmaltaan alkuperäisiä pelejä, mutta tapahtumat sijoittuvat tällä kertaa nykypäivään ja Korean niemimaalle (ei tällä näkymin koskaan tule julkaistuksi).
- Close Combat: Cross of Iron – Matrix Gamesin julkaisema Close Combat III: The Russian Front (III) pelistä tehty uudelleenjulkaisu, joka käyttää vanhaa pelimoottoria, mutta lisää siihen muun muassa paremman tekoälyn, tuen modauksille ja uusia nettipeliominaisuuksia.
- Close Combat: Modern Tactics - Uudelleenjulkaistu Marines
- Close Combat: Wacht am Rhein - Uudelleenjulkaistu Battle of the Bulge (IV)
- Close Combat: The Longest Day - Uudelleenjulkaistu Invasion Normandy (V)
- Close Combat: Last Stand Arnhem - Ensimmäinen Matrix gamesin julkaisema Close Combat, joka ei ole suora uudelleenjulkaisu. Pelin mekaniikka perustuu The Longest Day:n designiin, mutta tapahtumat taas sijoittuvat Close Combat II:n aikaan, Operaatio Market - Gardeniin (Hollanti, 1944).
- Close Combat: Panthers in the Fog - Ensimmäinen 32 - bittistä grafiikkaa käyttävä peli. Saatavana Steamista. Sijoittuu Operaatio Lüttich:iin (Mortainin vastahyökkäys, Normandia 1944)
- Close Combat: Gateway to Caen - Sijoittuu operaatio Epsomiin (Odonin 1.taistelu, Normandia 1944)
Modit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Close Combat -sarjalla on suuri modausyhteisö, minkä ansiosta alkuperäiset pelit ovat eläneet normaalia pidempään. Esimerkiksi Close Combat 3:lle on tehty Tuntematon sotilas -henkeen Finland mod sopivine karttoineen, digitoituine murteisine lausahduksineen kaikkineen.
Close Combat: First to Fight
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Close Combat: First to Fight on ryhmäpohjainen 3D-ampumispeli Rainbow Six -pelisarjan malliin. Tapahtumapaikkana on Beirut Libanonissa. Se kehitettiin yhteistyössä Yhdysvaltain merijalkaväen kanssa. Se säilyttää muista Close Combat -peleistä tutun psykologisen mallin, mutta eroaa näistä muuten äärimmäisen paljon.
3D-versiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kehittäjä Eric Young on yrittänyt Close Combatin julkaisemista 3D-pelinä muutaman kerran. Hän työskenteli aikanaan myös monien Atomicin Close Combatien hyväksi.
Vuonna 2002 julkaistu GI Combat oli ensimmäinen yritys tehdä 3D-Close Combat. Peli ei ollut taloudellinen menestys, ja Young siirsi projektin Matrix Gamesille, joka julkaisi Eric Young’s Squad Assault: West Frontin vuonna 2003. Viimeksi mainittu keräsi kriitikoilta negatiivisiä arvioita, vaikka monet pelaajat jyrkästi puolustivatkin sitä. Kritiikki kohdistui pääasiassa käyttöliittymäasioihin ja ajoneuvojen ja sotilaiden reitinhakuun 3D-maailmassa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pelisarja MobyGamesissä (englanniksi)
- Atomic Games (englanniksi)
- Close Combat Series (englanniksi)