Ero sivun ”Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)” versioiden välillä

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kielenhuolto

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

Wikipediassa huomaan aika ajoin, että järjestelmän tuottamat päivämäärät ovat aina uudestaan muodossa "26. huhtikuu 2018", koska April on suomennettu merkkijonolla "huhtikuu" ja koska anglo-sakset-järjestelmä ei kykene ymmärtämään taivuttelevia kieliä ollenkaan. Tekninen ratkaisu on se, että jotenkin järjestelmään lisättäisiin partitiivi, joka tuottaisi sijapäätteen "-ta" päivämääriin. Tuli rinnakkainen idea. Kun kerran kuukausia ei ilmeisesti missään käytetä paljaaltaan eikä tosiaan pelkkää "huhtikuu"-sanaa esiinny yksinään, niin olisikohan siihen mitään estettä, että kuukausien nimet suomennettaisiin suoraan partitiivimuotoon translate-wikissä? Siis April = huhtikuuta. Näin saisimme päivämäärät kunnollisiksi kertaheitolla. --Pxos (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 14.14 (EEST)[vastaa]

Eiköhän ne ole jossain käytössä, parempi kääntää oikein translatewikissä. Jos löytää virheen taivutuksissa, niin kannattaa ilmoittaa Phabricatorissa, niin osataan korjata. Stryn (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 18.04 (EEST)[vastaa]

Pohjois-Irlannissa on 11 aluetta. Vai onko ne paikallishallintoalueita? Vai hallintoalueita? Piirejä? Piirikuntia? Lisäksi, pitäisikö niitä suomentaa vai ei? Esim. Lisburn and Castlereagh → Lisburn ja Castlereagh tai Mid and East Antrim → Keski- ja Itä-Antrim. --Vnnen (keskustelu) 30. huhtikuuta 2018 kello 11.00 (EEST)[vastaa]

Hallintoalue on neutraali ilmaus, joka mielestäni kelpaa "paremman puutteessa". Löysin kyllä EU-lainsäädännöstä esimerkin, jossa puhutaan Britannian kreivikunnista, piirikunnista ja paikallisista hallintoalueista. EUR-Lex Olisiko tästä apua? --Huhdanjo (keskustelu) 30. huhtikuuta 2018 kello 12.34 (EEST)[vastaa]

Tein pari "suurta moskeijaa", Djennén ja Nionon, mutta sitten muistin, että Helsinkiin ollaan puuhaamassa "suurmoskeijaa" ("Helsingin suurmoskeija" 2560 Google-osumaa, "Helsingin suuri moskeija" yksi). Kumpi on parempi vai onko väliä? --Esamatti1 (keskustelu) 16. toukokuuta 2018 kello 14.25 (EEST)[vastaa]

Korvassa tuntui suurmoskeija heti tutummalta, ei pelkästään Helsingin vuoksi, ja hakukonehaku tuotti samansuuntaisen tuloksen. Karsin hausta Helsingin eri taivutusmuotoja, ja silti suurmoskeija oli ylivoimainen. --Tpe1 (keskustelu) 18. toukokuuta 2018 kello 11.29 (EEST)[vastaa]

P.s. Helsingissäkin oli Tuomiokirkon entinen nimi Suurkirkko eikä Suuri kirkko, joten ehkä yhdyssanalla on enemmän perinteitä, oli sitten kirkko tai moskeija. Syngogan kanssa tosin ei yhdyssanaa löydy muuten kuin muutamasta satunnaisesta kommentista moskeijayhteyksissä. --Tpe1 (keskustelu) 18. toukokuuta 2018 kello 11.32 (EEST)[vastaa]

Kannattaisin suurmoskeijan käyttämistä, vakiintunut sana. Esimerkiksi Tiede-lehden jutussa juuri Djennen moskeija nimetään suurmoskeijaksi. --Ukas (keskustelu) 26. toukokuuta 2018 kello 14.37 (EEST)[vastaa]

Kiitos kommenteista. Muutan nimet suurmoskeijoiksi. --Esamatti1 (keskustelu) 3. kesäkuuta 2018 kello 20.02 (EEST)[vastaa]

Olen siis miettinyt, että pitäisikö Wikipediassa aina kaikki lyhenteet avata ja kirjoittaa kokonaisina? Esimerkiksi: mm. -> muun muassa, esim. -> esimerkiksi, jne. -> ja niin edelleen? Entäs päiväykset, kuten 23.5.2018 -> 23. toukokuuta 2018? Tulee aina välillä näitä tapauksia vastaan. --NikkeFin (keskustelu) 23. toukokuuta 2018 kello 16.49 (EEST)[vastaa]

Päiväykset on kai tapana kirjoittaa aina auki ainakin muualla kuin tietolaatikossa. "Ja niin edelleen" -tekstiä ei toivon mukaan käytetä juurikaan, ei ole oikein tietosanakirjamaista. "Muun muassa" on hyvä kirjoittaa auki ensimmäisen kerran, kun se mainitaan artikkelissa, myöhemmin riittää "mm". Muistaakseni oli jokin ohjekin jossain. Stryn (keskustelu) 23. toukokuuta 2018 kello 17.03 (EEST)[vastaa]

Ohjeissa lyhenteistä: "Vältä lyhenteiden käyttöä. Kirjoittajasta lyhenteet saattavat äkkiseltään tuntua käteviltä, mutta lukijaa ne usein kuormittavat tarpeettomasti ja rikkovat lukurytmiä. -- Erittäin vakiintuneita lyhenteitä, sellaisia kuin esim. ’esimerkiksi’, ts. ’toisin sanoen’, jne. ’ja niin edelleen’ ja mm. ’muun muassa’, voi käyttää harkitusti, mutta tyylikkäintä on rajata niidenkin käyttö lähinnä irrallisiin välihuomautuksiin (esim. sulkeiden sisällä ne eivät töksähdä niin pahasti kuin juoksevassa tekstissä)."

Ohjeissa päivämääristä: "Koko päiväys merkitään vuosipäivän ja vuoden yhdistelmänä: 25. joulukuuta 2003. Tämä merkintätapa on sopimaton silloin, kun päivämääriä on useita tekstissä peräkkäin tai kun päivämääriä sisältyy suunnistuskenttiin erityisesti sivun marginaalissa. Tällöin on parasta käyttää lyhyttä merkintää 25.12.2003."

--Atraie (keskustelu) 23. toukokuuta 2018 kello 17.04 (EEST)[vastaa]

Vastaan vaikka joku ehtikin jo juuri ennen: Ohje:Kielioppi ja Ohje:Merkitsemiskäytännöt antavat neuvoa. Pääsääntöisesti siis ei lyhenteitä ja päivämäärätkin pidempinä versioina ainakin yksittäisinä leipätekstissä esiintyessään. Ei ole niin iso asia, että niitä kannattaisi ryhtyä urakalla korjaamaan mutta uutta sisältöä lisätessä nuo on hyvä muistaa ja mahdollisesti muita korjauksia tehdessä voi noitakin korjata. --Lax (keskustelu) 23. toukokuuta 2018 kello 17.05 (EEST)[vastaa]

Mutta kuitenkin on joitakin lyhenteitä joita käytetään esimerkiksi artikkelin alussa. Ainakin o.s. (ei: os. joka on osoite) ja s. ja k. --Ja1l&caa (keskustelu) 23. toukokuuta 2018 kello 17.19 (EEST)[vastaa]

Kiitos vastauksista. Tosiaan jos jossain artikkelissa minulle on tullut vastaan esimerkiksi lyhenne "mm.", niin olen korjannut sen sanaan "muun muassa" ja päivämäärissä myös, esimerkiksi 23.5.2018 -> 23. toukokuuta 2018. Kannattaa ne varmaan kumminkin aina korjata noin, jos niitä näkee? --NikkeFin (keskustelu) 23. toukokuuta 2018 kello 17.24 (EEST)[vastaa]

Kannattaa mielestäni yleensä korjata leipätekstissä. Luetteloissa ja mallineissa ja muissa vastaavissa tiiviissä muodossa on varsin hyödyllistä joskus käyttää lyhenteitä, jotta saadaan teksti mahtumaan paremmin. Mutta leipätekstissä ei varsinaisesti tällaisia rajoitteita ole. --PtG (keskustelu) 23. toukokuuta 2018 kello 23.06 (EEST)[vastaa]

Otsikon mukaiset luokat, mm. Luokka:1950-luvulle sijoittuvat elokuvat tarvitsisivat jonkin kattoluokan. En raaski alkaa sitä itse luomaan, koska en ole täysin varma siitä, mikä olisi soveliain nimi tuollaiselle. Ehdotuksia? --Prospero One (keskustelu) 27. toukokuuta 2018 kello 19.48 (EEST)[vastaa]

Ehdotukseni olisi olla tekemättä tuollaisia luokkia, se on minusta turhaa yliluokittelua. Monet elokuvien tarinat sijoittuvat moneen eri aikakauteen, esimerkiksi Avaruusseikkailu 2001 miljoonien vuosien takaiseen esihistoriaan, vuoden 2001 tienoille (tuotantohetkellään 1968 siis lähitulevaisuuteen) ja kaukaiseen tulevaisuuteen. Monet elokuvat sijoittuvat tiettyyn aikakauteen fiktiivisessä mielessä (vaikkapa Bugsy Malone tai Kiviset ja Soraset), toiset taas realistisessa mielessä (Schindlerin lista). Aki Kaurismäen elokuvat sijoittuvat skenografian ja musiikin puolesta epämääräiseen sodanjälkeiseen menneisyyteen, tarinoiden puolesta taas nykyaikaan. Elokuvan epookki on kovin monipiippuinen asia ja pakenee luokittelua. Kotivalo (keskustelu) 31. toukokuuta 2018 kello 22.13 (EEST)[vastaa]

Samaa mieltä. Usein ajoitus menee arvaukseksi ja vääräksi. --Abc10 (keskustelu) 1. kesäkuuta 2018 kello 11.04 (EEST)[vastaa]

Olen oikeastaan samaa mieltä. Yhden tuollaisen luokan ehdin luoda itse, Luokka:1860-luvulle sijoittuvat elokuvat ja siinäkin jo ilmenee tuo mainitsemasi ilmiö. Ehkä sotaelokuvat voisivat olla poikkeus, eli olisi luokka Luokka:Elokuvat Yhdysvaltain sisällissodasta (kuuluen mm. luokkaan Luokka:Yhdysvaltain sisällissota) jonne tuo Hyvät, pahat ja rumat sijoitettaisiin, noin esimerkiksi. --Prospero One (keskustelu) 1. kesäkuuta 2018 kello 11.12 (EEST)[vastaa]

Tuossa tulee sekin, että aikakausien ominaispiirteet eivät välttämättä mene tai vaihdu vuosikymmenittäin. Joskus joku draamaelokuva voi olla sidottu johonkin ajallisesti tarkasti määriteltyyn tapahtumaan, mutta joskus juoni voi kattaa pitkiä ajanjaksoja, ja joskus aikaa voi olla vaikea määrittää vuosilukujen kymmenvuotisperiodeittain edes realistisessa draamassa.--Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2018 kello 12.10 (EEST)[vastaa]

En-wikipediasta ei kannata ottaa mallia muun muassa luokituksen suhteen. Yllä mainitussa avaruusseikkailussa en:2001: A Space Odyssey (film) on yhtäkkiä laskien lähemmäs 50 luokkaa! Kotivalo (keskustelu) 1. kesäkuuta 2018 kello 14.37 (EEST)[vastaa]

Väki näyttäisi olevan luokkapoiston kannalla. Se edellyttänee kaikkien vastaavien luokkien poistamista. Hoituukohan ilman äänestystä ja pitäisikö tämä linkittää Ajankohtaista-sivulle? --Höyhens (keskustelu) 1. kesäkuuta 2018 kello 15.20 (EEST)[vastaa]

Siltä näyttäisi. Onkohan näitä edes paljoa poistettaviksi...? --Prospero One (keskustelu) 1. kesäkuuta 2018 kello 15.23 (EEST)[vastaa]

1930-luvulle on, sen sijaan muille 1900-luvun vuosikymmenillä tai 2000-luvulle ei näytä olevan. --Höyhens (keskustelu) 1. kesäkuuta 2018 kello 15.40 (EEST)[vastaa]

Poistoon vaan ilman äänestyksiä, kun näitä on luotu vasta 3 luokkaa ja kaikki ihan äskettäin. Olisi eri asia jos luokkia olisi enempi ja olisivat olleet jo vuosia. Stryn (keskustelu) 1. kesäkuuta 2018 kello 15.46 (EEST)[vastaa]

Ilmoitin tästä keskustelusta kaksi luokkaa luoneen käyttäjän NikkeFin keskustelusivulla että tietää. Mielestäni vaikka tämä ei ole paras paikka juuri tälle keskustelulle, ei kenties kannata siirtää tätä muualle ettei hajoteta taas koko kuplaa. --Höyhens (keskustelu) 1. kesäkuuta 2018 kello 21.21 (EEST)[vastaa]

Hei! Törmäsin tällaiseen ja kävin sen purkamassa. Bassokitaran osalta ei ole syytä tehdä tällaisia lyhennyksiä tekstiin, vaan linkki voidaan jättää ihan muotoon bassokitara eikä mitään [[bassokitara|basso]]-naamiointia.--2001:14BB:72:60B9:E656:4784:E155:2F44 1. kesäkuuta 2018 kello 21.00 (EEST)[vastaa]

Basso on lyhyempi ja varmasti yleisempi muoto, miksei voisi siis olla noin? Stryn (keskustelu) 1. kesäkuuta 2018 kello 21.03 (EEST)[vastaa]

Basso on yleensäkin musiikin pohjasoitin. Käytännössä bassokitara, kontrabasso, tuuba, bassoklarinetti, barotonisaksofoni, sello, fagotti voivat kaikki olla bassoja. Samalla logiikalla voisi olla [[kontrabasso|basso]]-linkitys. Minusta ei ole mitään mieltä tässä ylilinkittelyssä. Basso on ensisijaisesti sitä paitsi lauluääniala.--2001:14BB:72:60B9:E656:4784:E155:2F44 1. kesäkuuta 2018 kello 21.08 (EEST)[vastaa]

Kysymys taitaa lopulta olla siitä, hyväksytäänko rockmusiikin tms. kontekstissa kaiketikin yleisenä esiintyvä lyhenneilmaisu "basso" merkityksessä bassokitara laadukkaakksi tarkoitettuun tietosanakirjatekstiin. Kun en ole aihepiirin tuntija enkä harrastaja, niin jätän tämän musikkiiaihepiiriä paremmin tuntevien ratkaistavaksi.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2018 kello 09.46 (EEST)[vastaa]

Takavuosina puhuttiin sähköbassosta.--Htm (keskustelu) 2. kesäkuuta 2018 kello 10.05 (EEST)[vastaa]

Toistan itseäni jostain taannoisesta keskustelusta, kun te muutkin toistatte. Sähköbasso voi (teoriassa) tarkoittaa myös harvinaista sähköistettyä pystybassoa, joten bassokitara on tarkempi termi. Mutta kun ollaan rockmusiikin kontekstissa, basso-sana minusta useimmiten riittää kunhan se linkataan sanaan bassokitara eikä sanaan basso. Kotivalo (keskustelu) 2. kesäkuuta 2018 kello 10.12 (EEST)[vastaa]

Ja voihan toisaalta olla myös akustinen bassokitara. Samaa mieltä olen kuin Kotivalo, että basso-sanan normaalimerkityksenä rock- yms. kontekstissa voidaan pitää bassokitaraa, joten "basso" riittää. Toisaalta, jos nyt jossain lukee "bassokitara", niin ei kai se mitään sinänsä haittaakaan. Sitten, jos on kyseessä sellainen yhtye, joka käyttää keskimääräisestä rokkikokoonpanosta poikkeavaa soitinvalikoimaa, niin täsmennetään sellaisessa yhteydessä. Varovainen täytyy tosiaan olla, ettei tuota Kotivalon mainitsemaa virhelinkitystä tule. Toinen kysymys minusta sitten on, että onko yleensäkään syytä jokaisessa yhtye- ja albumiartikkelissa linkittää noita "normaalien" soitinten nimiä. Metallialbumiartikkelin lukija nyt todennäköisesti tietää muutenkin mikä on kitara, esimerkiksi. Sitten taas, jos mennään genren normisoittimiston ulkopuolelle, on linkitys perusteltua. --Makevonlake (keskustelu) 2. kesäkuuta 2018 kello 10.32 (EEST)[vastaa]

Ongelma on se että, mitään artikkeleita ei kirjoiteta (=ei pitäisi kirjoittaa) asianharrastajille vaan päin vastoin niille, jotka eivät tiedä asiasta mitään mutta etsivät tietoa. Siksi pitäisi välttää kaikenlaisia erikoisalojen termejä ja lyhennyksiä, silloin kun ne voivat aiheuttaa sekaannusta. --Abc10 (keskustelu) 2. kesäkuuta 2018 kello 10.36 (EEST)[vastaa]

Artikkelin Internet-ilmiö nimi siirrettiin muotoon Internetilmiö. Artikkelin keskustelusivulla esitettiin tulkintoja Kotuksen ohjeesta. Kumpaa tulkintaa pidetään oikeana?--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2018 kello 09.33 (EEST)[vastaa]

Jatkokseskustelu siirretty sivulle Keskustelu:Internetilmiö#Siirto?.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2018 kello 15.18 (EEST)[vastaa]

Tuli vastaan tällainen STT:n kirjoitusopas, jossa on esitetty muutamia ongelmakohtia, joihin wikipediassakin törmää jatkuvasti. Jos on halua kehittää artikkeleitaan kielellisestikin hyviksi, kannattaa lukea. --Teakoo (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 18.49 (EEST)[vastaa]

.. eli aiheuttaa korroosiota. Kielikorvani puhuisi jälkimmäisen puolesta, pikagooglaus on hintsusti sen puolella. Mitä raati sanoo? --Höyhens (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 20.02 (EEST)[vastaa]

Kielitoimiston sanakirjassa ei verbiä ole, mutta toimisto varmaan osaisi vastata, jos jaksat soittaa sinne. Netti antaa tosiaan ristiriitaisia vastauksia: joku kielineuvonta: korrosoida ja alan yritys: korrodoida. --Teakoo (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 20.14 (EEST)[vastaa]

Vielä tuli mieleen, että kooklaus ei välttämättä tuota parasta mahdollista vastausta, koska ihmiset nyt kirjoittavat mitä sattuu. --Teakoo (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 20.16 (EEST)[vastaa]

fesd